JUMALAN SAPATINLEPO
by David Wilkerson | May 27, 2010
"Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva. Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niin kuin Jumala omista teoistansa. (Heb 4:9-10)
Ihmettelet varmaan: "Mitä tämä sapatinlepoon pääseminen merkitsee? Mitä se tarkoittaa omassa elämässäni?" Rukoilen Jumalaa poistamaan suomut silmiltämme, jotta hän sallisi meidän ymmärtää tämän. Yksinkertaisesti ilmaistuna tämä lepoon pääseminen tarkoittaa sitä, että uskomme Kristuksen täyttäneen koko pelastustyönsä puolestamme. Meidän tulee levätä hänen pelastavassa armossaan, yksin uskosta.
Tätä Jeesus tarkoittaa kehottaessaan: "Tulkaa minun tyköni, kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon" (Matt.11:28). Se merkitsee kaiken lihallisen suorittamisen lopettamista, kaiken inhimillisen rauhan tavoittelun päättymistä. Se tarkoittaa myös luottamista Jeesuksen täytettyyn työhön meidän edestämme.
Taistelumme ei ole lihaa ja verta vastaan. Se tapahtuu hengellisessä valtapiirissä. Vanha testamentti ilmaisee tämän kristallinkirkkaasti. Kerran toisensa jälkeen Israel teki Jumalalle tyhjiä, turhia lupauksia: " Me tahdomme palvella sinua, Herra. Me teemme, mitä ikinä sinä määräät". Historia todistaa kuitenkin, ettei sen enempää sydän kuin taitokaan seurannut heidän sanojaan. Jumalan piti riisua heidät kaikesta uskosta itseensä. Me tarvitsemme vain Herramme kallista läsnäoloa.
Paavali toteaa: " Hänessä me elämme ja liikumme ja olemme" (Ap.t. 17:28). Tämä puhuu keskeytymättömästä kumppanuudesta. Ristin voiton kautta Herrastamme tuli joka hetki saavutettava, niin yöllä kuin päivälläkin. Meidän pitää päättää: " Tahdon Kristuksen elämääni. Tahdon päästä vapaaksi lihastani.
