Portti on kiinni !
Kirjoittanut Hannu Melaluoto
Sen jälkeen kun perheenisäntä on noussut ja sulkenut oven ja te rupeatte seisomaan ulkona ja kolkuttamaan ovea sanoen: "Herra avaa meille", vastaa hän ja sanoo teille: "En minä tunne teitä, enkä tiedä, mistä te olette." Silloin te rupeatte sanomaan: "Mehän söimme ja joimme sinun seurassasi ja meidän kaduillamme sinä opetit. Luk 13:25-26
Liian vähän tänä päivänä saa huomiota tämä vakava kohta Luukkaan evankeliumista. Matt 7:21-27 liikkuu samalla alueella ja on sisällöltään vähintäänkin yhtä vakava. Kohtien pitäisi säpsäyttää niitä, jotka erityisen mielellään tituleeraavat itseään karismaatikoksi tai muutoin lepäävät nimi- taikka muotokristittynimikkeen pettävässä ja salakavalassa turvassa.
1 Moos 43:32-34 kertoo Joosefin ja veljien yhteisestä ruokailusta. Joosefhan piti olla kuollut ja tässä luulossa Jaakobin pojat, Joosefin veljet, istuvat Egyptin hovissa järjestetyllä aterialla. Kukaan ei tuntenut Joosefia, kenenkään mieleen ei edes juolahtanut, kenestä todella on kyse.
Veljet eivät siis tunteneet häntä, joka heidän olisi pitänyt tuntea.
Samasta asiasta, mutta käänteisenä on kuvaus Luk 13 luvussa. Tosin siinä sisällössä, että "veljet" olettavat tuntevansa Jeesuksen ja kaiken pitäisi olla kunnossa. Matt 7:ssä veljet ovat osallisia jopa karismaattisista lahjoista ja hekin pitävät taivasosuutta itsestään selvänä.
Kummankin ryhmän yllätys lienee sanoinkuvaamaton tilanteessa, missä kirjat avataan ja taivaalliset oikeusoppineet suorittavat arvion siitä kuka pääsee perille, kuka ei. Oli karismaatikkoja ja oli nimikristittyjä, kaiken piti olla kunnossa, mutta jotain elintärkeää puuttui. Jeesus ei tuntenut heitä, ei ainakaan ominaan. Jaakobin pojat eivät tunteet Joosefia ja lainatuissa kohdissa Vapahtaja ei tunnista ja tunne "veljiä".
Kuulin kerrottavan erään kerran pienen paikkakunnan siivosta vanhasta rouvasta. Hän ei ollut vain omasta mielestään hyvin elämässä onnistunut, hyveellinen siis, sen lisäksi hänellä oli myös ympäristöstä hyvä arvio. Ajateltiin, jos joku taivaaseen menee, niin tämä vanha rouva. Edelleen kerrottiin, että kun hän sitten tunsi hetkensä tulleen ja odotti kuolinvuoteella lähtöä, hän yht äkkiä ennen ajan rahtusen päättymistä huudahti, ikäänkuin ilmestystä tuijottaen: "portti ei olekaan auki".
Oliko muori yksi näistä Luk 13 luvussa kuvatuista? Mitä ilmeisimmin oli. Hän ei ollut tehnyt kenellekään pahaa. Hänellä oli ansioita nimenomaan hyvän tekemisessä ja ne olivat kiistattomia. Inhimillisesti tuntuu kohtuuttomalta, että portti ei auennutkaan. Mutta se ei vain auennut siitä yksinkertaisesta syystä, että hyveiden ja saavutusten ja kenties toisten rohkaisevien kehujen keskellä hän oli unohtanut, että hänkin on syntinen kuten Room 3:12 tyhjentävästi esittää ja että parannuksen tekeminen kuuluu hänellekin. Hän ei koskaan sisimmältään ollut tullut tuntemaan Jeesusta, eikä Jeesus tuntenut häntä. Edes viipyminen ehtoollispöydässä ei ollut riittänyt takaamaan hänelle portin aukeamista.
Niin, enemmän kuin koskaan tälle kansalle tulisi julistaa muistutusta näistä Jeesuksen opetuksista Luk 13 ja Matt 7 luvuissa. Ettei joutuisi vanhan muorin kohtalotoveriksi. Monet kauaskantoiset yllätykset siten välttyisivät.