Jumalan pelko

Kaikkea Taivaan ja maan väliltä! Foorumin jäsenten kirjoituksia.

Jumalan pelko

ViestiKirjoittaja Sepi » La 05 Joulu, 2009 22:54

Raamattu opettaa että lopun aikoina ihmiset pelkäävät sitä mikä maanpiiriä kohtaa. Me ihmiset olemme monenlaisten pelkojen kahleissa. Moni pelkää sairautta, työttömyyttä, yksinäisyyttä, sotaa, kuolemaa tai monia muita asioita. Tänä päivänä monet maailman asiat aiheuttavat pelkoa ja pelolla pyritään jopa hallitsemaan. Pelko on siis tänä päivänä kaikkialla vaikuttamassa mutta silti ei ole Jumalan pelko heidän silmiensä edessä. Horoskooppeja luetaan ja käydään jopa ennustajien luona kyselemässä tulevia koska tulevaisuus on tuntematon ja se pelottaa. Mutta Jumalaa ei pelätä eikä käännytä Hänen puoleensa vaikka Hän on luvannut poistaa omiensa sydämestä tämän maailman murheet ja pelot ja on luvannut tulevaisetkin meille julistaa.
Mutta koska Raamattu kehottaa meitä Jumalan pelkoon niin mitä on se pelko joka meidän tulisi Jeesuksen omina omistaa. Onko se orjamaista vapinaa Pyhän edessä niin että tuskin uskallamme hengittää, ettei vain sekin olisi syntiä? Vai onko se orjamaista lakiuskontoa niin että olemme jatkuvassa synnintunnossa pyrkiessämme omien tekojen ja vanhurskauden varassa kelvata Jumalalle. Vai onko se orjamaista ihmispelkoa kun valheopettajat tai profeetat ovat eksyttäneet meidät pois evankeliumin totuuksista?
Kaikki Jumalan kutsumat profeetat ja apostolit kehottavat kuitenkin meitä aitoon Jumalan pelkoon.
Apostolit sanoivat suuren neuvoston edessä että enemmän tulee totella (pelätä) Jumalaa kuin ihmisiä. Apostolit siis pelkäsivät Jumalaa joten he eivät pelänneet saatanaa eikä ihmisiä vaan rohkeasti julistivat totuuden ihmisten edessä ettei evankeliumin totuus vääristyisi meille jälkipolville jotka saatiin heidän todistuksensa kirjallisessa muodossa.
Joku voi ihmetellä miten Jumalan pelko voi karkottaa pelon. Eikö se ole järjen vastaista? Eikö kaikki pelko ole siis pahasta. Emmekö me kaikki tietoisesti karta kaikenlaista pelkoa? Raamattu kuitenkin kehottaa Jumalan pelkoon joten tutkikaamme pelkoa Raamatun valossa.
Ensimmäisen kerran ihminen pelkäsi Jumalaa Eedenin paratiisissa langettuaan käärmeen valheisiin. Synti saa siis ihmiset pelkäämään Pyhää Jumalaa. Kuinka usein me Aatamin ja Eevan tavoin pakenemme Jumalan kasvojen edestä pelätessämme Jumalan rangaistusta synnistämme. (meillä on silloin väärä kuva Jumalasta ja Hänen armostaan Jeesuksessa Kristuksessa) Me Aatamin ja Eevan tavoin verhoamme itsemme ettei meidän alastomuutemme (syntimme) näkyisi. Jos joku paljastaa syntimme kuinka usein me teemme taas Aatamin ja Eevan tavalla ja alamme etsimään syitä muista ihmisistä kuin omasta itsestämme. Aatami keksi heti, että en minä vaan vaimo jonka minulle annoit, houkutteli minut syntiin. Eeva pisti Aatamia paremmaksi ja sanoi että en minä mutta käärme petti minut ja minä söin. Voi kuinka usein me peittelemme pahuuttamme ja puheemme on kuin suolalla höystettyä mutta sisältä me olemme täynnä ryöstöä ja murhaa. Aina me näemme toisten tekemät synnit ja olemme niitä kauhistelemassa mutta kuinka sokeita me olemmekaan omille synneillemme. Tämä tekee meidät tekopyhiksi lähimmäisiksi ja jos emme tule tästä Jumalan mielen mukaiseen murheeseen niin että teemme syvää parannusta niin on vaarana että Jeesus oksentaa meidät suustaan ulos.
Raamattu opettaa että Jumalan pelko on viisauden alku. Jeesus opettaa että pelätkää ainoastaan Häntä joka tuomittuansa voi heittää ihmisen helvettiin. Ilmestyskirjakin opettaa että, taivaassakin kehotetaan pelastettuja ihmisiä, pieniä ja suuria ylistämään ja palvomaan Pyhää Jumalaa, niitä jotka Häntä pelkäätte. Jos siis Jumala joka itse kehottaa pelkäämään Häntä niin sen täytyy olla jotain niin tavoiteltavaa ja suurenmoista että siihen tulisi kaikin voimin pyrkiä koska siinä on niin suuret siunaukset. Jumalan pelko vapauttaa siis meidät orjamaisesta saatanan ja ihmisen peloista ja tuo sydämiimme Jumalan kunnioituksen ja halun olla vain mieliksi Hänelle joka on meidät lunastanut synneistämme ja vääristä peloistamme. Kun me pelkäämme Jumalaa, niin Raamattu tulee meille Jumalan Sanaksi ja opettaa ja ohjaa ja tutkii elämäämme ja juuri tämä Hengen voimassa saa meidät rakastamaan Jumalaa ja lähimmäisiämme. Jumalan pelko ei ole vääränlaista rangaistuksen pelkoa
(meidän rangaistuksemme on kärsitty, Jeesuksen ruumiissa Golgatalla) vaan se on Jumalan kunnioittamista ja Hänen sanansa totena uskomista ja Hänen tahtonsa etsimistä ja tekemistä.
Kun Herran apostolit Pietari ja Johannes olivat suuren neuvoston tuomittavina, he sanoivat rohkeasti kun heiltä yritettiin kitkeä usko Jeesukseen ja Hänen antamansa todistus Hänestä, että enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä. Näin he osoittivat, että he pelkäsivät Jumalaa, ettei olisi Hänelle uskottomia, niinpä oli Jumala vuodattanut heidän sydämiinsä rakkauden Pyhässä Hengessä niin että heidän julistamansa evankeliumi oli täynnä armoa ja totuutta ja kuuliaisuutta kutsujalleen.
Apostoli Paavali sanoi, että kun me tiedämme mitä Jumalan pelko on, niin me koetamme saada ihmisiä uskomaan. Paavali tiesi hebrealaiskirjeen tavoin että on hirmuista (syntisenä viimeisellä tuomiolla kun ei enää ole mahdollisuutta parannuksen tekoon kun armon aikana ei otettu vastaan pelastusta Jeesuksessa.) langeta elävän Jumalan käsiin. Siksi Paavali koetti saarnaamansa evankeliumin kautta pelastaa ihmiset Jumalan vihalta että he antaisivat sovittaa itsensä Jumalan kanssa Jeesuksen Kristuksen kautta. Tällöin nämä ihmiset välttyisivät kuulemasta näitä hirvittäviä sanoja. Menkää pois minun kasvojeni edestä te kirotut siihen iankaikkiseen tuleen joka on varattu perkeleelle ja hänen enkeleilleen.
Kun me kuuliaisesti seuraamme Herraa ja pidämme yllä Elämän Sanaa (evakeliumia) niin me apostoli Pietarin mukaan joudutamme Herran päivää siten että keräämme pakanoiden täyttä lukua täyteen jolloin Jeesus puuttuu voimallisella tavalla historian kulkuun ja Jumala lopullisesti toteuttaa iankaikkisen aivoituksensa ja on yhdistävä Jeesuksessa Kristuksessa kaikki mitä on taivaassa ja maan päällä. Tämä tarkoittaa että enkelimaailma ei ole enää meille näkymätön maailma vaan me saamme yhdessä heidän kanssaan iloita ja riemuita ja ylistää ja palvoa Jumalaa ja Karitsaa. Kaikki valta on otettu pois saatanalta ja hänen palvelijoiltaan ja he kärsivät iankaikkista rangaistustaan ja koko luomakunta näkee että Jumala on ottanut hallituksen.
Lopuksi:
Jumalan pelko antaa meille viisauden että Jumala haluaa olla meille tosi Jumala että emme kuvittelisi että Hän on meille vain joku kaveri tai hyvä kamu jota jotkut eksyneet uskovat rohkenevat kutsua jopa Jesseksi niin kuin Hän olisi joku meidän vertaisemme.
Älkää eksykö sillä Jumala ei anna itseänsä pilkata.
Vaikka Jumala tuli kerran ihmiseksi, lunastaakseen meidät synneistämme, niin apostoli Paavali sanoi, että jos joku on tuntenut Jeesuksen Hänen maallisen vaelluksensa aikana ja nähnyt Hänen inhimillisyytensä, niin emme enää tunne niin, vaan apostoli Paavali yhtyy apostoli Johanneksen huudahdukseen, kun sai nähdä jotain Jeesuksen persoonasta. Mutta me tiedämme että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.
Siunausta kaikille veljille ja sisarille Jeesuksessa Kristuksessa, meidän Herrassamme. :D :lol: :D
Avatar
Sepi
 
Viestit: 30
Liittynyt: La 18 Huhti, 2009 17:50

Paluu YLEISTÄ Ristin Valossa!

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa