Liian tavallinen taavetti

Kaikkea Taivaan ja maan väliltä! Foorumin jäsenten kirjoituksia.

Liian tavallinen taavetti

ViestiKirjoittaja TurunWeijo » Pe 18 Helmi, 2011 14:52

Kuva

!

Keskinäinen kunnioitus tai sen puuttuminen.

Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin ja Jooseen ja Juudaan ja Simonin veli? Ja eivätkö Hänen sisarensa ole täällä meidän parissamme?" Ja he loukkaantuivat Häneen. Niin Jeesus sanoi heille: "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja sukulaistensa kesken ja kodissaan (Markus 6:3-4).
Ihmissuhteet uskovienkin keskuudessa noudattavat joskus edellä kuvattua linjaa. Mitä paremmin opimme tuntemaan lähimmäisemme sitä enemmän (yleensä) petymme häneen. Hän ei ollutkaan niin täydellinen, joksi hänet ensi näkemältä kuvittelimme.
Mutta Herra sanoi: Älä katso hänen näköänsä äläkä kookasta vartaloansa, sillä minä olen hänet hyljännyt. Sillä ei ole, niin kuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen." 1 Sam. 16:7.
Lähimmäisen vikojen ja puutteiden näkeminen saa aikaan kunnioituksen puutteen. 2 Kor. 5:16.
Arvostus läheiseksi tullutta ystäväämme kohtaan saattaa murentua nähdessämme hänen kipuilevan kanssamme samojen ihmiselämään kuuluvien vaikeuksien kanssa. Läheltä katsoen näemme hänen virheensä, joita ikävä kyllä meissä kaikissa riittää. Uskovien joukossa olemme me, kurjimmat ja vajavaisimmat ihmiset. Tämä on hyväksyttävä tosiasia. = Minä olen kurja ja köyhä, mutta Herra pitää minusta huolen (Psalmi 40:18 ). "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria.' Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä" (Matt.9:12-13).
Emme yleensä noteeraa tutun naapurin pojan mielipiteitä kovin korkealle. Hänhän on vain tuo puusepän poika tms. Saman periaatteen mukaisesti huomaamme, miten meihin itseemmekin petytään: Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin lähimpien ja tuttavien keskuudessa. Ja he loukkaantuivat Häneen!

Ihmisten on yleensäkin vaikeaa nähdä jotain merkittävää vajavaisessa läheisessään, varsinkaan omassa perhekuntalaisessaan. Miksi näin? Koska läheltä katsojat näkevät inhimillisesti oikein: Meissä kenessäkään ei itsessämme ole mitään hyvää. Mutta tämä tosiasia ei saisi estää meitä näkemästä toisissamme Jumalan työtä ja mahdollisuuksia sekä Hänen antamiaan kutsumuksia. Ja todellisuudessahan me uskovat olemme Jumalan näkökulmasta katsottuna ERITTÄIN arvokkaita.
Weijo Lindroos
Jeesuksessa Kristuksessa.
E-mail: weijo.lindroos@pp.inet.fi
+
http://www.Jeesus-on-Herra.com
Avatar
TurunWeijo
Site Admin
 
Viestit: 2118
Liittynyt: La 31 Tammi, 2009 18:14
Paikkakunta: Turku

Jatkoa...

ViestiKirjoittaja TurunWeijo » Pe 18 Helmi, 2011 15:01

...
(HL)
Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään; ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on, ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä (1 Kor. 1:26 29).

Jumalan valtakunnan tehtävissä on kysymys Jumalan valinnasta; ei siitä, mitä ihminen itsessään on. Jeesuksen veljetkään eivät nähneet isoveljessään Jumalan valintaa, vaikka Jeesus oli ihmisenä virheetön ja täydellinen. Sillä Hänen veljensäkään eivät uskoneet Häneen (Joh. 7:5). Jeesus puusepän poika ei mahtunut omaisten ja naapurien mieliin profeettana tai ainakaan Jumalan lupaamana Messiaana. Sellainen ajatus oli heille sula mahdottomuus. Hänhän on vain tuo meidän naapuriJeesuksemme Jeesus Nasaretilaisen arkinen elämä likaisine työvaatteineen ja tavanomaisine elämänkuvioineen peitti naapureilta ja omaisilta Jumalan Pojan. Maria-äiti kuitenkin tiesi perheessään elävän todellisuuden. Maria uskoi ja tiesi Poikansa olevan Taivaasta tullut Immanuel, Messias.
Eihän vain lähimmäisemme nuhruinen olemus tai oppimattomuus yms. puutteellisuus peitä meiltä hänen sisimmässään asuvaa Jeesusta ja sitä tehtävää, johon Jumala on hänet valinnut? Tätä on hyvä ajatella.

Kun meidän tuttavapiiriimme ilmaantuu uusi uskova, esim. kiertävä saarnaaja, jonka raadollisuutta emme vielä tunne, niin voi miten ihania ja merkittäviä mielipiteitä hän esittääkään. :lol: Voi miten ihanasti hän puhuu. Miten suuri ja kunnioitettava hän onkaan. Hänen kirjoituksensakin ovat aivan mahtavia. Ja onhan hänen vaatetuksensakin hyvin valittu (Jaak.2:1-9.). Kuuntelemme ihaillen ja tarkkaavaisesti hänen sanojaan Tämä on hyvä asia! Mutta. Vierailevan puhujan sanoma saattaa kuitenkin olla samansisältöinen, jota läheiset tuttavamme ovat saarnanneet jo pitkään. Lähimmäistemme esityksiä vain ei ole noteerattu arvostuksen puuttumisen tähden, ed. m. syistä johtuen.
Epäarvostuksen tähden sanan saarnaajat ovatkin alusta alkaen kierrelleet vierailla paikkakunnilla tuomassa Herran sanaa. Vierailevina puhujina he ovat arvostettuja. Omalla paikkakunnallaan heitä ei niinkään huomioida. (Apt.9:32 ja 1 Kor.9:5). Tuttavien keskuudessa hänen puheensa ei ole minkään arvoista (2 Kor.10:10).

Jumalalla on sanottavaa meille kaikille tässä asiassa.

Hän tahtoo neuvoa meitä tuntemaan lähimmäisemme yhä paremmin Jeesuksen omina, Hänen verellään kalliisti ostettuina ikuisuussieluina. Meidän on opittava näkemään Jumalan armoitukset lähellä olevissa. Silloin pääsemme irti lihan mukaan tuntemisesta (2 Kor. 5:16), ja opimme tuntemaan lähimmäisemme uusina luomuksina Kristuksessa (2 Kor. 5:17). Näemme uskovassa Jeesuksen elämän (2 Kor. 4:7-11). Silloin voimme kunnioittaa toisiamme arvokkaina Jumalan poikina ja tyttärinä, joiden arvokkaassa seurassa saamme olla (2 Kor. 6:14-18 ).
Olemme Jeesuksen kalliilla sovintoverellä lunastettuja arvokkaita ikuisuussieluja!

Ja sitten!!!
Mitä paremmin opimme tuntemaan Jeesusta sitä enemmän rakastamme Häntä. Samoin oppiessamme täysin tuntemaan lähimmäisemme Jeesuksessa Kristuksessa olevina Jumalan pyhinä ikuisuussieluina, opimme arvostamaan heitä Jumalan tahtomalla tavalla.

Todellista oikein näkemistä on nähdä jokainen uskossa oleva Jumalan valitsemana, ainutlaatuisena ja valtavana Jumalan ihmeenä.
Olemme kaikki kallisarvoisia jalokiviä!
Sinua ihanampaa uskovaa ei ole olemassa!

Siitä syystä minä myös näitä kärsin, enkä sitä häpeä; sillä minä tunnen Hänet, johon minä uskon (2 Timot.1:12).

Filip. 2:1-11.

______________


Weijo Lindroos
Weijo Lindroos
Jeesuksessa Kristuksessa.
E-mail: weijo.lindroos@pp.inet.fi
+
http://www.Jeesus-on-Herra.com
Avatar
TurunWeijo
Site Admin
 
Viestit: 2118
Liittynyt: La 31 Tammi, 2009 18:14
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Aamurusko » Pe 18 Helmi, 2011 15:31

Kiitos Weijo "Sanasta"
Parasta aikaa kipuilen tuon asian kanssa tai vähän erimielessä.
Meillä on Raamattu opetusta jonne olin kutsunut pariskunnan en heitä lähemmin tuntenut,
tiesin heidän olevan "uskossa" pataluterilaisia sitäkään en tiennyt..oikeassa oleva huiiii.
Emme olleet samassa hengessä..
Meidän piti keskustella Matt.22:14. Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."
tuo kohta meillä oli keskustelun aiheena

Ei ehditty keskustella uskossa olemisesta, senverran sanoin, että minäkin luulin olleeni uskossa..

Hänellä on pääntieto, mutta sydämen usko puuttuu.. viskeli ja nakkeli miekanpistoja...

Miten tulee toimia heidän kanssaan..
Vaimo oli hiljainen ja nöyrä..
Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa!
Avatar
Aamurusko
 
Viestit: 14
Liittynyt: Su 16 Touko, 2010 10:05

Shalom

ViestiKirjoittaja TurunWeijo » Pe 18 Helmi, 2011 22:13

Niin Aamurusko.
Ehkä olisi hyvä ehdottaa mainitsemallesi parsikunnalle, että lukisitte Raamatusta ensin uskoon tulemisen alkeet. Esim. Markus 16:15-16 ja Apt. 2:38-42.

Siunausta sinulle!
Weijo Lindroos
Jeesuksessa Kristuksessa.
E-mail: weijo.lindroos@pp.inet.fi
+
http://www.Jeesus-on-Herra.com
Avatar
TurunWeijo
Site Admin
 
Viestit: 2118
Liittynyt: La 31 Tammi, 2009 18:14
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Weli-Markku » Ti 22 Helmi, 2011 14:15


Mieluummin kuuntelen tavallista suomalaista tai muunkinmaalaista saarnaajaa/opettajaa/evankelistaa, joka puhuu Jumalan väärentämätöntä ja kompromissitonta sanaa ja jolla on Jumalan itsensä antama valtuutus ja voitelu tämän saarnaajan palvelustyöhön.
Näitä itsensä mm. pastoreiksi ja profeetoiksi koroittaneita tyyppejä on pilvin pimein, suoraan sanoen aivan liikaa Suomessakin. Hengellistä pyrkyryyttä ja nousukaismaisuutta esiintyy enemmän kristikunnassa kuin koskaan aikaisemmin. Useimmissa tapauksissa sellainen touhuilu raukeaa tyhjiin, jollei se ole Herrasta - tietenkin.
Summa summarum:
Joka siis puhuu ASIAA, Jumalalta saatua sanaa Hengen voitelussa.
Hän ei jaarittele, ei puhu liian pitkään, ei kerskaa omista saavutuksistaan, ei rönsyile eikä ole stand-up-koomikko eikä show-mies - sellaisten kannattaisi hakea ammativalintansa viihde-alalta.
Tälläinen saarnaaja, jota mielelläni kuuntelen, korottaa Jeesusta ja saarnaa/opettaa Jumalan sanan kanssa linjassa - eikä puhu omiaan.

Vaatetus on toisarvoinen seikka, kunhan pukeutuu siististi, asiallisesti, eikä ulkonäkö vedä pois huomiota Jeesuksesta.

Vaikka kuinka olisi Stockmanilta ostettu kallis puku päällä, niin jos puhe on liirumlaarumia, niin se fiksu ulkonäkö on aivan turhanpäiväistä koreilua.
Sydän ratkaisee, ei ulkokohtaiset seikat.
Amen?!
Weli-Markku
 


Paluu YLEISTÄ Ristin Valossa!

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa

cron