Oletko itsenäinen?

Kaikkea Taivaan ja maan väliltä! Foorumin jäsenten kirjoituksia.

Oletko itsenäinen?

ViestiKirjoittaja TurunWeijo » To 16 Huhti, 2009 19:07

Mieltäni on vaivannut sellainen tapa, jota uskossa olevat käyttävät joskus yrittäessään saada uuden uskovan vapautumaan ja täyttymään Hengellä. He kehoittavat luovuttamaan kontrollinsa Pyhälle Hengelle.
Mitähän tuo on, kun se vaivaa hengessä? Hälytyskellot soivat!

Itse en ole paljoakaan (tietääkseni) menettänyt kontrolliani esim. kielilläpuhuessani. Toivoisin kyllä, että saisin olla hurmoksissa ja nähdä näkyjä kuten Pietarikin, Apt. 10:9-10.

Käsitän niin, että Jumala teki meidät uudestisyntymisessä itsenäisiksi, valintoja tekeviksi ikuisuusolennoiksi. Itsenäisyyteen kuuluu saada itse toimia, valita, päättää ...
Ja tottahan jokainen uskova tahtoo luovuttaa kaiken johdatuksen Pyhälle Hengelle. Kontrolliton heittäytyminen rakkaan Jeesuksen varaan tuntuu kyllä oikealta ...
Mutta, mutta.
Kertokaa tästä aiheesta, jos tulee ajatuksia.
Weijo Lindroos
Jeesuksessa Kristuksessa.
E-mail: weijo.lindroos@pp.inet.fi
+
http://www.Jeesus-on-Herra.com
Avatar
TurunWeijo
Site Admin
 
Viestit: 2545
Liittynyt: La 31 Tammi, 2009 18:14
Paikkakunta: Turku

Niin, minä olisin mieltä..

ViestiKirjoittaja Dimi Sefanja » To 16 Huhti, 2009 19:46

Shalom! Jumalan rauhaa!

Mitä tuosta osaisin muuta sanoa muuta kuin suhteuttamalla tätä itseeni.

Itselleni tuli mieleen ensisajaisena ajatus, että se oma itsekontrolli, joka minullakin on, myös muilla, on kohdallani niin vahva, ettei se antaisi, sallisi mitään sellaista mistä en edeltä jo tiedä.

Siis mitä tarkoitan, koitan selittää.

Olen aikaisemmin kertonut vaikeudestani itkeä, vaikka syytäkin olisi ja jos paine pakkautuu kovaksi, niin silloin tuntuu, että pää suorastaan räjähtää ja verenpaine varmasti on näissä tilanteissa huomattavan korkealla - sellainen tunne ainakin se on. Joskus olen ajatellut, että on se ihme, kun ei ole verisuoni katkennut päästä. Se on niin kokonaisvaltainen tunne.

Niin, tämä lukko, siksi sitä nyt kutsun, on aina päällä ja se saattaa kyllä olla se suuri syy esim. juuri Pyhän Hengen lahjojen vastaanottamisessa.

Tarkoittaisiko tämä kontrollin luovutaminen tätä ongelmatiikkaa? Kaikillahan tämä kontrollihan on kaikilla ja joillain sitten tällainen valtava lukko estämässä, kuten minulla.

Itse en ole saanut kielilläpuhumisen lahjaa, tunnustettakoon. Ja tunnustettakoon se samalla, että hiukan se joskus ajatuttaa, mutta toisaalta se saa ajattelemaan, etten vaan ole tarpeeksi pyhä saadakseni sen lahjan. En tiedä, josko miten se on, mutta tässä hiukan malliksi, mitä tuli mieleeni Weijon esittämään kysymykseen ko. tapauksessa kontrollin luovuttamisesta.

No jaa, jätetään foorumi toisille ajatuksille, jospa pääsemme ns. konseksukseen syistä ja seurauksista, että mikähän on on sitten lopputulema :D
Jumala On Rakkaus!

Oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus
niinkuin ehtymätön puro! Aam. 5:24

http://www.Jeesus-on-Herra.com/
Avatar
Dimi Sefanja
 
Viestit: 2555
Liittynyt: La 31 Tammi, 2009 21:18
Paikkakunta: TUSBY

Lukossa

ViestiKirjoittaja TurunWeijo » Pe 17 Huhti, 2009 9:02

Dimin selvitys avasi asiaa lisää. Jotkut voivat olla lukossa ja tarvitsevat siksi ns. "kontrollin menetystä", joka tässä mielessä tarkoittaa siis tunnelukkojen avausta.
Mutta tietoisuuden ja hallintakyvyn luovuttaminen mitään kyselemättä jollekin rukoilijalle on kyllä epämääräistä. Sellaista ei tule antaa tapahtua.
Itsenäisen ihmisen tulee olla tietoinen, mitä hänelle ja hänessä tapahtuu.
Armon virtaan heittäytyminen ja Jumalalle kaiken luovuttaminen on siis eri asia kuin kontrollin luovuttaminen jollekin ihmiselle.
Siis emme anna sisimpämme ohjaksia ihmiselle vaan Jumalalle.

+

Sainkohan esitettyä asiaa ymmärrettävästi?
Weijo Lindroos
Jeesuksessa Kristuksessa.
E-mail: weijo.lindroos@pp.inet.fi
+
http://www.Jeesus-on-Herra.com
Avatar
TurunWeijo
Site Admin
 
Viestit: 2545
Liittynyt: La 31 Tammi, 2009 18:14
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja pike464 » Pe 17 Huhti, 2009 12:24

Armon virtaan heittäytyminen ja Jumalalle kaiken luovuttaminen on siis eri asia kuin kontrollin luovuttaminen jollekin ihmiselle.
Siis emme anna sisimpämme ohjaksia ihmiselle vaan Jumalalle.

AAMEN! Viisaasti ajateltu/sanottu :idea:

" Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa".


Kuva
"Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti".
Avatar
pike464
 
Viestit: 1061
Liittynyt: Su 01 Helmi, 2009 2:54
Paikkakunta: YLÖJÄRVI

Re: Oletko itsenäinen?

ViestiKirjoittaja Emilia » Pe 17 Huhti, 2009 15:45

turunweijo kirjoitti:
Käsitän niin, että Jumala teki meidät uudestisyntymisessä itsenäisiksi, valintoja tekeviksi ikuisuusolennoiksi. Itsenäisyyteen kuuluu saada itse toimia, valita, päättää ...
Ja tottahan jokainen uskova tahtoo luovuttaa kaiken johdatuksen Pyhälle Hengelle. Kontrolliton heittäytyminen rakkaan Jeesuksen varaan tuntuu kyllä oikealta ...
Mutta, mutta.
Kertokaa tästä aiheesta, jos tulee ajatuksia.

Samoin käsitän minäkin.. En usko, että on Jumalan tahto, että ihminen heittäytyy olemaan kuin mieltä vailla ja lopettaa järjenkäytön ym. Vaikka maailman viisaus on hullutusta, niin silti on Jumala meille järjen luonut ja sekin on siunaus kun sen alistamme Jumalan tahdon alle.. Tuntuu, että tuollaisessa saattaisi olla takana jotakin sellaista, ettei uskalleta/tahdota kantaa itse vastuuta itsestään, elämästään, valinnoistaan..?

Ja tuosta kielillä puhumisesta, niin jos sitä lahjaa ei omista, niin ei tarvitse murehtia, sillä:

1.Kor.12:
12:4 Armolahjat ovat moninaiset, mutta Henki on sama;
12:5 ja seurakuntavirat ovat moninaiset, mutta Herra on sama;
12:6 ja voimavaikutukset ovat moninaiset, mutta Jumala, joka kaikki kaikissa vaikuttaa, on sama.
12:7 Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi.
12:8 Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;
12:9 toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;
12:10 toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.
12:11 Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo.
12:12 Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin;
12:13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
12:14 Sillä eihän ruumiskaan ole yksi jäsen, vaan niitä on siinä monta.
12:15 Jos jalka sanoisi: "Koska en ole käsi, en kuulu ruumiiseen", niin ei se silti olisi ruumiiseen kuulumaton.
12:16 Ja jos korva sanoisi: "Koska en ole silmä, en kuulu ruumiiseen", niin ei se silti olisi ruumiiseen kuulumaton.
12:17 Jos koko ruumis olisi silmänä, missä sitten olisi kuulo? Jos taas kokonaan kuulona, missä silloin haisti?
12:18 Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut.
12:19 Vaan jos ne kaikki olisivat yhtenä jäsenenä, missä sitten ruumis olisi?
12:20 Mutta nytpä onkin monta jäsentä, ja ainoastaan yksi ruumis.
12:21 Silmä ei saata sanoa kädelle: "En tarvitse sinua", eikä myöskään pää jaloille: "En tarvitse teitä."
12:22 Päinvastoin ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä;
12:23 ja ne ruumiin jäsenet, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita, me verhoamme sitä kunniallisemmin, ja niitä, joita häpeämme, me sitä häveliäämmin peitämme;
12:24 mutta ne, joita emme häpeä, eivät sitä tarvitse. Mutta Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian,
12:25 ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan.
12:26 Ja jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa.
12:27 Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä.
12:28 Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä.
12:29 Eivät suinkaan kaikki ole apostoleja? Eivät kaikki profeettoja? Eivät kaikki opettajia? Eiväthän kaikki tee voimallisia tekoja?
12:30 Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? EIVÄTHÄN KAIKKI PUHU KIELILLÄ? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään?
12:31 Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien, verrattoman tien.
Emilia
 
Viestit: 5
Liittynyt: To 16 Huhti, 2009 11:48

Kiitos lohdutuksen sanoista!

ViestiKirjoittaja Dimi Sefanja » Pe 17 Huhti, 2009 16:37

Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. (Matt. 5:4)

En minä sillä lailla (enää) tästä murhetta kanna kuin ehkä joskus aikaisemmin, kun en vielä mitään tiennyt.
Minun tuttavapiirini uskovat olivat pääsääntöisesti helluntain piiristä ja siellä kyllä viljeltiin tietämättömien parissa tätä että: Eikö sinulla ole vielä kieliä!!! Nyt kun jos pohdin asiaa, niin huomaan, että sieltä on opetus puuttunut terveelliseen uskonelämään, ettei ole tieto ja ymmärrys kasvanut, vaan jokainen uskoo, mitä sitten uskookin ja muka se kaikki on oikein ja tietysti, että noin se on.

Siis summa summarum, kaikenkaikkiaan, ei ole kasvettu uskossa. Sehän on ensisijaisesti opettajien ja paimenien työ opettaa ja opastaa laumaansa, josta ovat vastuussa Jeesukselle, kenen lauma, sen usko, eikä suinkaan niin, että se olisi jonkun yksityisen ihmisen lauma, vaan lauma on Jeesuksen hallintapiirissä ja palkolliset sitä kaitsevat ja opastavat oikeaan. Vai kuinka tämä nyt sitten menikään. :roll:

Kiitos Herra, että olet kasvattanut minua eteenpäin tielläni, että olen saanut puhdasta ja väärentämätöntä tiedon ja uskon maitoa kaikkien kuivien vaellusvuosien sijaan, ettet antanut minun tyytyä siihen elämään, siihen seurakuntayhteyteen, johon uskoin aikoinani kuuluvani, kun sinulle elämäni annoin.

Ja meidän Herramme Jeesus Kristus itse ja Jumala, meidän Isämme, joka on rakastanut meitä ja armossa antanut meille iankaikkisen lohdutuksen ja hyvän toivon, (2. Tess. 2:16)

Tässä on yhdyttävä tähän kiitokseen ja ylistykseen, on lohdutus ja on toivo, luottamus ja usko Herraan Jeesukseen Kristukseen! Aamen.

Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, (2. Kor. 1:3)


Tällaista löytyi "apteekin hyllyltä" (Päikkäreille)

Olkaa siunatut Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa te rakkaat! Aamen.
Viimeksi muokannut Dimi Sefanja päivämäärä Su 26 Huhti, 2009 20:23, muokattu yhteensä 1 kerran
Jumala On Rakkaus!

Oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus
niinkuin ehtymätön puro! Aam. 5:24

http://www.Jeesus-on-Herra.com/
Avatar
Dimi Sefanja
 
Viestit: 2555
Liittynyt: La 31 Tammi, 2009 21:18
Paikkakunta: TUSBY

ViestiKirjoittaja Herman » Su 26 Huhti, 2009 20:17

Oikea itsenäisyyden menettäminen on mielestäni sitä, että tekee tietoisen päätöksen antaa Jeesuksen puuttua kaikkiin valintoihin, ja pysyy sitten siinä päätöksessä. Kun tämän tekee, voi elää elämäänsä huoletta ja tehdä niitä valintoja mitä sydämessään kokee oikeaksi, luottaen siihen että Jumala vaikuttaa ja ohjaa oikeaan suuntaan, sekä on myös kykeneväinen pysäyttämään ja varoittamaan jos olemme tekemässä huonoa valintaa.

Itsensä runsas ravitseminen Jumalan Sanalla tietty auttaa asiassa kummasti :)

"Poikani, nämä älkööt häipykö näkyvistäsi, säilytä neuvokkuus ja taidollisuus, niin ne ovat elämä sinun sielullesi ja kaunistus sinun kaulaasi. Silloin sinä kuljet tiesi turvallisesti etkä loukkaa jalkaasi." (Snl.3:21-23)

"Minä tahdon alati noudattaa sinun lakiasi, aina ja iankaikkisesti. Silloin minä vaellan avaralla paikalla; sillä sinun asetuksiasi minä kysyn." (Ps.119:44-45)
Herman
 


Paluu YLEISTÄ Ristin Valossa!

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron