.
William Boothin lopunajan profetiasta :
"Silloin julistetaan taivasta ilman helvettiä. Silloin Raamatun profetian mukaisesti saarnataan korvasyyhyyn. Kuulijat määräävät, mitä saarnatuoleista julistetaan: Puhukaa lempeitä, makeita sanoja. Puhukaa taivaasta, jättäkää meidät vapaiksi, jotta emme joutuisi rasittumaan, kun saarnaatte helvetistä.
Tuolloin kristikunta on täynnä anteeksiantamusta ilman parannuksen tekemistä. Kristikunnasta katoaa se Raamatun oppi, että anteeksisaamista ei voi olla ilman parannuksentekoa synnistä.
Päivinä ennen Jeesuksen tuloa monet ovat täynnä pelastusiloa, vaikka eivät ole uudestisyntyneet ylhäältä."
________ ________
Noin opetti siis William Booth, Pelastusarmeijan perustaja. Me opetamme samaa.
Emme opeta löysää armoa, "anteeksiantamusta ilman parannusta", vaikka sellainen julistus onkin yleistä.
Mutta mitä sanoo Raamattu?
"Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon. Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydämensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa." Sananl. 28:13-14.
Syntien tunnustaminen ja hylkääminen on ratkaisu OIKEAAN uskovien yhteyteen.
Nykyään suhtaudutaan kovin löysämielisesti syntiin langenneisiin. Parannusta ei vaadita. Ja sen tähden langenneen sydämeen jää syntipesäkkeitä. Sellaisen uskonelämä ei tule toimimaan.
Opetamme siksi tuhlaajapojan kaltaista katuvaa mielenlaatua: "Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.'" Luuk. 15:18-19.
Samaa syntielämästä luopumista opettaa Joh. 8:11: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee".
Apostolisessa alkuseurakunnassa uskovilta edellytettiin valkeudessa vaeltamista. 1 Joh. 1:5-9. Se tarkoitti puhtaudessa elämistä. Veljiä ja sisaria rakastettiin niin paljon, ettei annettu synnin turmella yhteyttä.
Syntiä tekeviä nuhdeltiin ankarasti. Ja vasta parannukseen nöyrtyville julistettiin anteeksiantamusta. Kätten päällepanemisella ei tule siunata katumattomia synnissä eläviä. Uskoville ei alkuseurakunnan aikana annettu muuta mahdollisuutta kuin tehdä parannus tai pysyä poissa seurakuntayhteydestä. 1 Kor. 5:9-13. Nykyään ylpeämieliset syntiset siirtyvät toiseen "seurakuntaan" jatkamaan synneissään elämistä.
Meillä Jumalan seurakunnassa on syntiin langenneen tehtävä parannus nöyrästi katuen ja sitten luvaten, ettei enää toimi siten. Muussa tapauksessa ei ole ollenkaan tervetullut! 2 Kor. 12:20,21.
Mutta me toivomme ja rukoilemme kaikille hyvää, että Jumalalle rakkaat ihmiset tulevat parannukseen ja sitten uskollisina ja lutettavina rakentamaan raamatullista seurakuntayhteyttä!
.