Kaikella on aikansa...

Tähän puhuttelevat ja siunaavat (tai ojentavatkin) Raamatun kohdat.

Kaikella on aikansa...

ViestiKirjoittaja corgipupunen » Ma 18 Loka, 2010 10:20

Tämäkin on suurestirohkaissut minua koettelemusten keskellä ja sairaana ja vaikeuksissa ym ollessani:


Saarnaaja.3:1 Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.
3:2 Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.
3:3 Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.
3:4 Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.
3:5 Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.
3:6 Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.
3:7 Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.
3:8 Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.
corgipupunen
 
Viestit: 143
Liittynyt: La 21 Maalis, 2009 23:21

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » Ma 18 Loka, 2010 21:28

Mulla oli sunnuntaina aamulla tämä sama kohta mielessä ja siitä erityisesti jae 5: "Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet." Kuinka ovatkaan pyhät kivet viskeltyinä kaikkien katujen kulmiin! Nyt kivet ovat viskeltyinä, heiteltyinä sinne tänne ja suuri on hajaannus. Tummunut on hyvä kulta. Eikö nyt jo olisi aika alkaa keräämään kiviä yhteen rakentumaan elävinä pyhäksi temppeliksi yhden ainoan kulmakiven varaan! 1.Piet.2:4-5.
Avatar
Aamu-Usva
 
Viestit: 933
Liittynyt: Su 01 Helmi, 2009 22:15
Paikkakunta: Turku


Paluu Rakkaat Raamatun jakeet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron