Pekka Sartolan kolumni: Istanbulin julistus.

Tiedotteita ja keskustelua aiheesta!

Pekka Sartolan kolumni: Istanbulin julistus.

ViestiKirjoittaja Dimi Sefanja » La 10 Heinä, 2010 23:07


Pekka Sartolan kolumni: Istanbulin julistus.

10.07.2010


Vaikka itse tapahtumasta on kulunut jo runsas kuukausi ei pöly ole vieläkään laskeutunut, tai pikemminkin vaahtopäät rauhoittuneet asian ylle. Tapahtumat Gazan laivueen kohdalla kuumentavat edelleen tunteita ja kiristävät välejä sekä diplomaattien, sotilaiden että kaupallisesti ajattelevien välillä. Turkki vetää kovaa linjaa ja koettaa saada Israelilta anteeksipyyntöä ja kompensaatioita uhrien omaisille, yhtä johdonmukaisesti Israel kieltäytyy kunniasta todeten että heillä ei ole mitään syytä pyytää anteeksi sotilaittensa toimia silloin kun he toimivat itsepuolustukseksi.

Virallista selvitystä odotellaan edelleen, ja mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa - saadaan odotella vielä pitkään. lienee siksi paikallaan täydentää hieman kahdessa edellisessä kolumnissa olleita tietoja. Koska virallista totuutta ei ole vielä julkaistu niin seuraavassa kolumnistin tähän asti saamien tietojen perusteella laatima jonkinlainen yhteenveto.
Oleellista ei tässäkään tapauksessa kuitenkaan ole se mitä aluksella tapahtui, vaan miksi ja kuka tai mitkä tahot olivat lopultakin kaiken takana. Traaginen pintakuohu peittää nimittäin alleen asioita jotka valaisevat osaltaan murhenäytelmän syitä. Jotta ymmärtäisimme tragedian todellisen taustan on palattava takaisin yli vuoden takaisiin tapahtumiin ja Istanbuliin, Turkkiin.

Helmikuun 14-15.2009, siis kolmisen viikkoa Gazan sodan, Operaatio Cast Leadin jälkeen lähes sata korkea-arvoista islamilaista vaikuttajaa useasta eri arabi- ja muslimimaasta kokoontui Istanbuliin ruotimaan Gazan silloisia tapahtumia. Kaksipäiväinen kokous kulki työnimellä Gaza Victory siis Gazan voitto ja päättyi julkilausumaan joka kulkee sikäläisissä piireissä nimellä Istanbulin julistus (The Istanbul Declaration).

Siinä määriteltiin erilaisia toimenpiteitä Gazan kokonaisvaltaisen saarron purkamiseksi, Hamasin profiilin nostamiseksi islamilainen ideologia huomioiden ja lopulta Palestiinan valtion perustamiseksi koko nykyisen Israelin alueelle Länsiranta ja Gaza mukaan lukien. Siis juuri ne periaatteet jotka sekä Hamas että myös PLO ovat sisällyttäneet peruskirjoihinsa, tässä suhteessa ei siis vielä mitään uutta Länsirintamalta.

Kokous määritteli myös lukuisia toimintamalleja jotka edesauttaisivat kyseisten päämäärien totuttamista, eräs niistä oli merisaarron murtaminen siviilialusten voimin ja josta myös otettaisiin kaikki mediahuomio irti. Arabijohtajilla ei ollut minkäänlaisia harhakuvitelmia Israelin reagoinnin suhteen, oltiin täysin vakuuttuneita että yritys tullaan estämään tarvittavaa sotilaallista voimaa käyttäen. Tavoitteet eivät jääneet vain koskemaan saartoa meren puolelta vaan myös mantereella.

Ne kirjattiin sanamuotoon jossa tavoite on kaikkien rajanylityspisteiden avaaminen palestiinalaisten kulkea vapaasti sisään ja ulos Gazan kaistalta, hankkia itselleen vapaasti kaikkea mitä tarvitsevatkin elämiseensä, mukaan lukien aseet jotta pyhä sota Allah kaikkivaltiaan kunniaksi voisi jatkua ja saattaa lopulta myös sen päätökseen.

Tavoitteena itsenäinen Palestiinan valtio Jordanista Välimereen ja Jerusalem sen pääkaupunkina. Julistus korosti etenkin hankkeen islamilaisia arvoja ja lähtöasetelmia, siinä siteerattiin useita Koraanin lauseita joilla pönkitettiin julistuksen arvovaltaa ja sen luonnetta koskemaan kaikkia maailman muslimeja (Islamic Nation) osallistumaan ko pyhään sotaan. Haastetta tukevat mm suurat 30:47, 2:249, 12:21.

Länsimaissa tulisi kiinnittää huomattavasti suurempaa huomiota näiden tapahtumien ja suunnitelmien uskonnolliseen, siis islamilaiseen luonteeseen. Asia jota vähätellään ja jota ei tahdota ymmärtää vaikka sen rautalangasta vääntäisi.

Gazan laivueen syntysanat lausuttiin siis jo 15-16 kk aikaisemmin kuin itse tapahtuma nousi parrasvaloihin. Hankkeen esiliinaksi osoitettiin turkkilainen hyväntekeväisyysjärjestö IHH (Insani Yardim Vakfi), radikaali islamisti organisaatio joka perustettiin jo 1992 ja julistettiin laittomaksi terrorismia tukevaksi järjestöksi sekä USA:n että Israelin taholta 10 vuotta myöhemmin.

IHH kokosi suuria summia avustusrahaa laivojen ostoon ja niiden varustamiseen. Niitä rekisteröitiin muihin islamilaisiin maihin, Mavi Marmara alus rekisteröitiin Komoreille, (Union of Comores) Alusta alkaen Turkin pääministeri Tayyip Recep Erdogan oli vahvasti mukana hankkeen suojelijana sekä kummisetänä joka avasi ovia sieltä mistä kulloinkin tarvittiin. Taustavoimana hänellä oli NIB-ryhmä, eli Northern Islamic Bloc johon kuuluivat Turkin lisäksi, Iran, Syyria, Hizbollah ja Hamas.

Pelkästään näiden taustavoimien tarkastelu objektiivisesti osoittaa että kyse oli tarkoin harkitusta, suunnitelmallisesta ja tarkoitushakuisesta provokaatiosta. Ei niinkään avun toimittaminen Gazan asukkaille vaan Israelin provosoimisesta sotilaallisiin toimiin.

Israelin sotilaita kohtasi toinenkin merkittävä takaisku jo ennen kuin mitään oli edes tapahtunut. Maiden välinen tiedustelun vaihto on jatkunut vuosikausia ja armeijoiden komentajat tuntevat hyvin toisensa.

Turkin keskustiedustelupalvelu MIT ( Milli Istisbarat Teskilati) tekee aktiivista yhteistyötä Israelin sotilastiedustelupalvelun Amanin (Agaf ha Modiin) kanssa. MIT:n olisi ehdottomasti pitänyt ilmoittaa että alukseen on noussut 50 aktiiviterroristia joista osalla on kytköksiä Al Qaidaan, toisilla johonkin muuhun järjestöön. He saivat kuitenkin nousta alukseen ilman passia, ilman mitään henkilöllisyyteen viittaavaa paperia mutta mukana huomattavat summat käteistä.

Heillä oli keraamiset luotiliivit, yönäkökiikarit ja kaasunaamarit ja ainakin yksi käsiase, kaikki armeijan tavaraa. MIT oli saanut jostakin hyvin...hyvin korkealta taholta määräyksen olla raportoimatta Amanille näistä asioista mitään. Niinpä IDF meni kuin menikin hyvin asetettuun miinaan uskoen että aluksella olisi vain mielenosoittajia banderolleineen.

Mitä tarkalleen ottaen aluksella tapahtui sekunti sekunnilta on vielä selvittämättä, siihen on palattava kunhan selvitys aikanaan syntyy. Mutta muutamaan seikkaan ei tunnuta kiinnitettävän juurikaan huomiota, vaikka ne ovat aivan ilmiselvät. IDF:n sotilaiden kimppuun kävi 4-5 miestä välittömästi jo ennenkuin kukaan oli ehtinyt kunnolla laskeutua aluksen kannelle. Kaksi heitettiin yli laidan puukotettuna ja hakattuna, kolme vietiin huonossa kunnossa alas seuraavan kannen hytteihin, kysymys kuuluukin - miksi?

Vastaus on ilmeinen. tarkoitus oli ottaa lisää panttivankeja joiden avulla

a - voitaisiin saada saarto murrettua ja

b - luovuttaa heidät Hamasille.

Kuten tiedetään niin Hamas pitää edelleen vankina jo viidettä vuotta Gilad Shalit nimistä sotilasta. Hänet on luvattu vaihtaa 1500:an Israelin vankiloissa olevaan tuomittuun rikolliseen, edelleen Gazan saarto tulee purkaa ja kaikkea materiaalia saa sen jälkeen tuoda Gazaan vapaasti. Vaatimuslista oli alkujaan 350-500, nousi sitten 1000:een ja sitä mukaa kun Israel antaa periksi, myöskin vaatimukset kasvavat. Kolme panttivankia lisää olisi muodostanut hallitukselle kestämättömän sisäisen uhkatekijän.

Niinpä IDF on kouluttanut ja teroittanut sotilaille että panttivangiksi ei jäädä eikä kaveria jätetä maksoi mitä maksoi. Samasta syystä ja tietoisina siitä sekä Hamas että Hizbollah ovat tehostaneet ja kouluttaneet ryhmiä juuri tätä nimenomaista tarkoitusta varten, sieppaamaan sotilaita panttivangeiksi. Kyse on siis huomattavasti laajemmasta näkökulmasta kuin pelkästään aluksen tapahtumat antavat ymmärtää.

Shayetet 13 eli S-13 kommandot saivat käskyn mennä alukseen ja rauhoittaa tilanne, vapauttaa kannen alle viedyt sotilaat ja ottaa alus haltuun. Sillä välin kolmelta sotilaalta oli jo otettu heidän pistoolinsa pois, ne ovat 9mm Glock aseita ja terroristit avasivat tulen S-13 joukkoja vastaan.

Yläkannella asetelmat tasoittuivat nopeasti mutta ahtaissa hyttikäytävissä jouduttiin lähitaisteluun. Kummallakin ryhmällä oli keraamiset luotiliivit jotka peittivät ja suojasivat koko ylävartalon mutta jättivät kädet vapaiksi. Siksi kumpikin yritti osua toista päähän, se oli varminta. S-13 kommandot ovat harjoitelleet tällaista varten vuosikausia, he eivät ammu harhaan, he eivät myöskään voineet ottaa riskejä tulla ammutuiksi.

Joukkueen johtaja meni ensimmäisenä ja hänen kontolleen tuli peräti viisi niistä yhdeksästä jotka saivat surmansa. Mutta kaikki kolme sotilasta saatiin myös vapautettua. Aluksella olleiden matkustajien mukaan terroristit heittivät tuliaseensa mereen heti kun huomasivat että peli on siltä osin menetetty.

IDF:n sisäinen tutkinta kävi tapaukset läpi heti seuraavina päivinä eikä todennut minkäänlaisia väärinkäytöksi tai ylireagointeja tapahtuneeksi. Silti yhdeksän menetettyä ihmishenkeä on tasan yhdeksän liikaa, siitäkin huolimatta että jokainen heistä oli todistettavasti ilmaissut olevansa valmis kuolemaan ja toivovansa marttyyriutta. Näitä koskevia kuvanauhoja on netti pullollaan.

Mavi Marmara aluksella oli vain yksi ainoa tarkoitus, ei siis viedä Gazaan tarvikkeita, aluksellahan ei ollut ainuttakaan riisipussia Gazan asukkaille, vaan yrittää saarron murtoa väkivalloin. Kyse on sotatoimesta siitäkin huolimatta että se tapahtui Välimeren talousvesialueella, sillä aluksesta ilmoitettiin toistuvasti sen jatkavan kielloista huolimatta Gazaan.

Vastuu on pikemminkin Mavi Marmara-aluksen ohjauksesta vastaavalla kuin Israelilla joka toimii kansainvälisten merilakien suomin valtuuksin yrittäessä estää merisaarron murtamista. Jopa meillä Suomessakin asia on ymmärretty, jopa kaikkein pahimmat akateemiset antisemiitit myöntävät että Israelilla oli oikeus toimia kaikin keinoin saarron murtamista yrittävää laivasaattuetta kohtaan.

Oikeudesta ei siis ollut kysymys vaan siitä että niissä olosuhteissa sai surmansa 9 saarron murtamista yrittänyttä "rauhanaktivistia." Asetelmien ollessa päinvastainen, siis kuolleita israelilaisia enemmän, maailma olisi ymmärtänyt asetelman toisin, mitäs kiusaavat viattomia palestiinalaisia, tottakai heidänkin mittansa joskus täyttyy.

Se siitä Gazan jutusta tällä kertaa, Lähi-Idässä kun tapahtuu paljon muutakin ja paljon vakavampiakin asioita, niistä muutama sana.

Ydinaseita joka lähtöön.


Tällä osa-alueella asetelmat kehittyvät jatkuvasti yhä huonompaan suuntaan. Iran on oma lukunsa, siitä olen kirjoittanut jo useita kertoja mutta vielä jokunen sana senkin kohdalta. Iran oli aikeissa lähettää Gazaan kaksi alusta joissa olisi ollut lastina muutakin kuin elintarvikkeita, myös sellaista jonka tarkoitus on ennemminkin lopettaa ihmisen elämä kuin jatkaa sitä.

Vapaaehtoisia Vallankumouskaartin sotilaita olisi seurannut mukana varmistamassa että tavarat pääsisivät oikeaan osoitteeseen, tai ainakin yrittäisivät sitä. Jälleen kerran valtavasti savua mutta ei tulta nimeksikään. Samaa uhosivat puolenkymmentä islamilaista valtiota ja järjestöä, muutamat poliittiset populistiliikkeet ja vasemmistoaktivistit.

Egypti ilmoitti ettei se aio estää alusten kulkua Suezin kanavan läpi, Israel ilmoitti että se estää niiden saapumisen Gazaan. Piste. Kun USA puuttui vielä asetelmiin lähettämällä Persianlahdelle kolmannen lentokannen, siellä ennestään olleiden kahden lisäksi ja Israel ilmoitti samaan hengenvetoon yhden kolmesta sukellusveneestään asettuvan jatkuvaan partiointiin Persianlahdelle, niin Iran huomasi yllättäen että niitä kahta alusta tarvitaankin muualla.

Sanktiot voimaan.

Se mitä itse olen jo vuosia toitottanut, myös näissä kolumneissani, on nyt sitten vihdoin ja viimein toteutunut. Irania kohtaan on asetettu mittavat sanktiot, eräs niistä koskee jalostettujen öljytuotteiden vientiä maahan.

Huolimatta valtavista öljyvaroistaan Iran joutuu ostamaan jalostettuja tuotteita 60%:a koko kulutuksestaan. Monet muutkin tehokkaat painostuskeinot näyttävät astuneen heti voimaan, pankkiyhteydet, Iranin lentokoneiden tankkauskielto useissa maissa, tiettyjen tarvikkeiden myyntikielto jne.

Tarkoitus on saada aikaan maan sisäinen vallansiirto, nostaa oppositio valtaan ja se voi vain toteutua osoittamalla nykyhallinnon politiikan ajavan maan umpikujaan. UAE:n Dubai on myös asettunut vastahankaan ja ilmoittanut jarruttavansa Iranin valtavia kauppayhteyksiä joita maa on saanut vapaasti käydä, Dubai on ollut tavallaan Iranin vapaasatama ja käytännössä kaikki mikä on Iraniin tullut tai sieltä lähtenyt on kulkenut Dubain kautta. Nyt se linkki tukkeutuu ainakin toistaiseksi ja lienee Iranin kannalta eräs kaikkein vaikeimmista sulatettavista.

Tosin samaan aikaan Iran on saarrettu myös sotilaallisesti, Persianlahti on jo luku sinänsä, sieltä käsin kyetään tuhoamaan kaikki keski- ja etelä Iranissa olevat ydintuotantolaitokset. Mutta Azerbaidzanissa olevat USA:n ja Israelin pommikoneet kykenevät lentämään Iranin pohjoisosiin tunnissa, samoin Afganistanissa olevat Naton ja USA:n koneet joten Iran on tavallaan saarrettu kolmelta, Omanin lahti mukaan lukien neljältä rintamalta.

On siis selvää että Obama on vihdoinkin tullut järkiinsä - ainakin tässä asiassa, määrätessään sanktiot voimaan välittömästi.

Ongelmat eivät rajoitu pelkästään Iranin ydinohjelmaan. Saudit ovat vaatimassa itselleen vastaavaa puolustuksellista ydinasetta ohjuksineen, Jordania havittelee ydinohjelmaa mutta sen resurssit eivät siihen riitä ilman Israelin apua. Egyptillä on ollut jo pitkään haave muustakin kuin sähköä tuottavasta ydinohjelmasta, Syyria rakentaa jotakin Pohjois-Korealais-Iranilaista replikaa syvälle pohjoiseen vuoristoonsa jne.

Näyttää siltä että ydinase on jokaisen arabijohtajan imagon kohottamiskeino ja sellaisen hankkiminen myös tavoitteena.

Egyptissä ennakoidaan vallanvaihtoa. Maan 83-vuotias presidentti Hosni Mubarak potee vaikeaa ruokatorven syöpää ja on tuon tuostakin hoidossa Pariisin lähellä olevassa Percyn sotilassairaalassa. Hän on pedannut sijaa jo pitkään pojalleen Gemal "Jimmy" Mubarakille, maassahan on turha järjestää sellaista pikkujuttua kuin pressanvaalit, tottahan istuva presidentti tietää parhaiten mikä on maalle kulloinkin parasta. Tässä tapauksessa suku on tietysti hyvää, perhe sitäkin parempaa.

Palestiinalaiset.

Sairaus on erään toisenkin palejohtajan ongelma, nimittäin heidän puhemiehensä Mahmoud Abbasin, eli Abu Mazenin. Kyse on vatsasyövästä joka on ollut pitkään vaiettu salaisuus ja vain sisäpiirin tiedossa. Pahimmat arviot liikkuvat tasolla jossa Abbas olisi poissa kuvioista seuraavat kuukaudet vatsaleikkauksen vuoksi. Hän on ollut sairaalahoidossa jo useasti, ei Israelissa vaan Jordaniassa ja on kunnon arabitavan mukaan ehtinyt nimetä itselleen myös seuraajan.

Rauhanneuvottelujen kannalta mahdollisimman huonoon aikaan tulevat siis nämä kaksi jo ennakoitua vallanvaihtoa, Egyptin tuleva faarao ei ole yhtä radikaali islamilaisen näkökulman kannattaja kuin hänen isänsä on, mutta PLO:n ja Fatahin kannalta vielä huonompi vaihtoehto olisi astumassa mukaan kuvaan. Ainakin jos he havittelevat sitä omaa kahden valtion malliaan.

Yleensä on ajateltu että Abbas jatkaa vielä useita vuosia mutta nyt tilanne näyttää siltä osin huolestuttavammalta. Salam Fayyad ja Saeb Erekat ovat olleet itsestään selviä kruununprinssejä mutta Abbasin valinta olikin aivan toista maata. Viime syksynä kun hänen sairautensa laatu osoittautui arveltua vakavammaksi Abbas toi Ramallahin päämajaansa siihen saakka Tunisiassa olleen finanssiministerinsä Abu Maher Ghanem`in.

Hän ja Abbas hallitsevat Arafatin perintömiljardeja kahden ja suvereenisti, kellään toisella ei ole niihin asiaa. Näin siis raha antaa myös valtaa.

Ongelma monenkin kannalta on se, että Ghanem on äärilaidan islamisti, sunniradikaali joka ei hyväksy mitään neuvotteluja Israelin kanssa. Ja on luonnollisesti Hamasille kuin se kuuluisa taivaan lahja. Israelin kannalta on samantekevää vaikka he aloittaisivat neuvottelut kahden valtion mallista näissä olosuhteissa. On tietysti ennen aikaista arvella kuinka paljon Abbasilla on elinaikaa, mutta mihinkään neuvotteluihin hänestä ei vähään aikaan ole. Siksi tai miten sen nyt ottaa, Netanyahu on toistuvasti kehottanut Abbasia kahden keskisiin suoriin neuvotteluihin, tietäen että mies tuskin jaksaa viedä puolentoista vuoden urakkaa läpi olletikin kun hyppää tuon tuostakin sairaaloissa leikkauttamassa itseään.

Kornia ajattelua joku saattaa miettiä. Mutta jos Abbasin sairautta ei kyetä pysäyttämään ja miestä saada neuvottelukuntoon pikapuoliin niin kahden valtion mallille voidaan sanoa hyvästit, ainakin joksikin aikaa. Myös Obama on ollut hyvin tietoinen olosuhteista ja on siksi kiirehtinyt painostamaan Israelia pikaisiin sopimuksiin palestiinalaisten kanssa. Samasta syystä Netanyahu on voinut vedota äänestäjiinsä ja todennut olevan parasta että keskustellaan Abbasin kanssa kahden kesken. Joskus peli tuntuu raadolliselta ja epäinhimilliseltä, mutta sitähän se juuri onkin.

Ei muuta kun lämmintä kesää, toivottaa

Pekka Sartola





* * * * * * * * * * * *
___ ___ ___ ___ ___ ___


www.shalom.fi, Pray for the peace of Jerusalem.
www.kosher.fi, we will have some delicious for you.
Please add our website to your favorites and keep visiting us regularly.

Jumala On Rakkaus!

Oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus
niinkuin ehtymätön puro! Aam. 5:24

http://www.Jeesus-on-Herra.com/
Avatar
Dimi Sefanja
 
Viestit: 1348
Liittynyt: La 31 Tammi, 2009 21:18
Paikkakunta: TUSBY

Paluu Israel-asiaa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron