Viivytystaktiikkaa. Pekka Sartolan kolumni..

Tiedotteita ja keskustelua aiheesta!

Viivytystaktiikkaa. Pekka Sartolan kolumni..

ViestiKirjoittaja pike464 » Pe 11 Touko, 2012 15:55

Viivytystaktiikkaa. Lukijalle tiedoksi, kolumni päivittyy jatkuvasti sitä mukaa kun jotain mielenkiintoista ilmaantuu Lähi-idän taivaalle.

02.05.2012

Optimistinen kolumnisti uskalsi ajatella että Istanbulissa käydyt neuvottelut Iranin ydinohjelmaan liittyen olisivat tuoneet jonkinasteista selvyyttä niin itse ohjelman toteuttamiseen kuin sen aikatauluunkin. Toiveajattelua jälleen kerran. Se mitä Istanbulissa tapahtui oli ennemminkin omiaan lisäämään painetta Israelin ja USA:n suuntaan tehdä jotakin, eikä vain odottaa että iranilaiset ottaisivat lusikan kauniiseen käteen, ja kuuntelisivat kiltisti mitä sanottavaa ja ohjeita länsimainen Suuri Saatana ja sionistinen vihollinen heille mahdollisesti antaisivat. Yhdysvaltain kannalta neuvottelut olivat diplomaattisesti ajatellen fiasko, sekin termi sieltä kauniimmasta päästä. Mitään selvää tulosta ei syntynyt, Iranin delegaatio myöhästeli neuvotteluista, piti pilkkanaan sanktioita ja esitti hyvin uhmakkaasti omat vaatimuksensa jotka mahdollistaisivat sen että he edes voisivat alkaa keskustella vakavasti ydinohjelmastaan. Ei siitä luopumisesta. Israelia ei tietenkään kutsuttu mukaan neuvotteluihin, sen sijaan Iran esitti erään Israeliin liittyvän ponnen, sen mukaan Iran voisi harkita ydinohjelmastaan luopumista jos Israel sitä ennen allekirjoittaa ydinsulkusopimuksen ja sallii IAEA:n tarkastajien vapaan pääsyn niin Dimonaan, Nahal Soreqiin kuin Rafaelin Haifan tehtaillekin ja kaikkiin sotilastukikohtiinsa. Ainoa todellinen päätös mikä tehtiin, oli se että neuvotteluja jatkettaisiin 23.5.2012, mutta nyt Bagdadissa, Irakissa.

Israelissa alkaa kärsivällisyys olla koetuksella, sekä Netanyahu että Ehud Barak ovat alkaneet vahvasti kallistua sille kannalle että he ovat jälleen kerran jäämässä oman onnensa nojaan. Iran saa jatkuvasti lisäaikaa rikastaa uraania yhä korkeampaan asteeseen ja samalla rakentaa omaa pommiaan. Tällainen viivytystaktiikka on toiminut tehokkaasti jo ainakin 8 vuotta ja samalla ajatollien toive yrittää Israelin tuhoamista kivunnut yhä lähemmäksi utopistista tavoitettaan. Israel on myös, jälleen kerran, saanut oppia kantapään kautta että USA:n presidenttiin ei kannata liiemmin luottaa. Joistakin washingtonilaisista lähteistä oli vuotanut uutisiin tieto jonka mukaan pm Netanyahu olisi sopinut pres.Obaman kanssa siitä, että Iraniin ei tehdä mitään sotilaallista iskua ennen 6.11.2012 käytäviä USA:n presidentin vaaleja. Uutinen julkaistiin kaikissa länsimaisissa lehdissä ja tietysti myös Israelissa. PM:n kanslia kiisti ehdottomasti ja jyrkästi uutisen, se oli ankka, mutta lähtöisin mitä suurimmalla todennäköisyydellä Valkoisesta Talosta.

Uutinen siivitti myös Israelin oppositiota vaatimaan mitä pikimmin uusia vaaleja, niissä Kadima ja kumppanit arvioivat pärjäävänsä hyvin ja suistavan nykyisen hallituksen asemastaan. Maassa alkaa olla selvä kannatus tehdä ennalta ehkäisevä isku Iranin ydinlaitoksiin, ja mikäli Netanyahu ei tee mitään ja Iran saa vapaasti jatkaa nykyisellä mallillaan, oppositio saattaa hyvinkin onnistua tavoitteissaan.

Onko Israelilla varaa odottaa?
Israel on varautunut kaikkiin sotilaallisiin vaihtoehtoihin Iranin suhteen. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että neuvotteluissa mukana olevat kuusi supervaltaa, USA, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Kiina ja Venäjä haluavat jatkaa neuvotteluja, kukin omista poliittisista, taloudellisista ja sotilaallisista syistään, tässä järjestyksessä. Maailmantalouden tila, raakaöljyn hinta, USA:n vaalit, Ranskan vaalit, EU:n talous, Venäjän saatavat niin Iranilta kuin Syyrialtakin ja Kiinan öljyhuolto joka on pitkälti riippuvainen iranilaisesta öljystä. Toisessa vaakakupissa Israelin turvallisuus. Näyttää vahvasti siltä että jälkimmäisestä ei olla niinkään kiinnostuneita kuin omista intresseistä. Mutta Israelilla ei ole varaa odottaa niin kauan että USA:n vaalit ovat ohi tai maailmantalous kestäisi öljynhintaan kohdistuvat paineet. Vaatimukset jotka em kuusi valtiota ovat esittäneet Iranille ovat laatuaan sellaisia että Iran ei voi niitä hyväksyä menettämättä kasvojaan, niin islamilaisen maailman kuin arabimaailmankin silmissä. Omasta väestöstään puhumattakaan.
1.Uraanin rikastaminen yli 20%:n lopetettava välittömästi.
2.Maasta on vietävä kaikkia 20%:a ja sen yli rikastettu uraani.
3.Fordow`in rikastamo Qomin lähellä, se on suljettava välittömästi.
4.Avattava tarkastajille vapaa pääsy kaikkiin IAEA:n esittämiin kohteisiin.
5.Sallittava IAEA:lle tarkkailumahdollisuus kaikkiin laitoksiin jossa uraania rikastetaan. Iranin vastaus on edelleen: ei ikinä, ei puhettakaan, mutta jos jotain yritetään niin suljemme Hormuzin salmen kaikelta öljynkuljetukselta.

Israelille jää siis arvioitavaksi jotain vaihtoehtoja. Jos ei isketä nyt, niin kuuden kuukauden kuluttua se on jo myöhäistä. Jos isketään nyt, niin Obama repii pelihousunsa. Toisaalta se ei ole niinkään suuri ongelma, sillä vaikka iskettäisiinkin nyt, USA joutuisi mukaan joka tapauksessa sillä se on sitoutunut niin vahvasti Israelin puolustamiseen ja laajemmin koko Lähi-idän ongelmiin. Jos Obama kaikesta huolimatta voittaisi vaalit, suhteet normalisoituisivat hyvinkin pian ennalleen. Jos taas hän häviää vaalit Mitt Romneylle, niin Israelin isku olisi uudelle presidentille enemmän kuin mieluisaa, hän on muutoinkin sitoutunut Israelin puolustamiseen voimakkaammin kuin Obama. Mikäli vaalikampanja saisi Israelin iskusta Romneylle uutta puhtia, niin siitähän ei voi olla kuin kiitollinen.

Toinen, ja vakavampi asia kuin USA:n vaalit, on sotapeliskenaario jonka mukaan Iran pitäisi jo kesään mennessä hallussaan ainakin yhtä 20 kilotonnin ydinasetta ja toista, sen seurauksena rakennettua ns likaista pommia, eli köyhdytetystä uraanista valmistettua erittäin radioaktiivista pommia. Niitä kumpaakaan ei yritettäisi laukaista ohjuksien avulla vaan ydinase kuljetettaisiin millä tahansa kauppa-aluksella, tai sellaiseksi naamioidulla Vallankumouskaartin aluksella Välimeren itäiseen osaan. Pudotettaisiin ajastimella varustettu ydinase muutaman sadan metrin syvyyteen ja poistuttaisiin tietysti itse paikalta. Parinkymmenen kilotonnin ydinkärki oikeassa paikassa räjäytettäessä, saisi aikaan tsunamin joka tuhoaisi rannikon sadan kilometrin leveydeltä ja alavassa maastossa jopa kilometrienkin syvyydeltä sisämaassa. Maastollisesti sopivin paikka olisi Rosh Hanikrasta, siis aivan Libanonin rajan tuntumasta lounaaseen, merelle päin oleva alue. Se aiheuttaisi vain vähäisiä vahinkoja Libanonille, mutta tuhoaisi Nahariyan, Akkon ja Haifan alueet melko pahoin. Samalla Israelin poraustornit mannerjalustalla että Haifan sotasatama, ja ennen muuta Rafaelin asetehtaat hautautuisivat vesimassojen alle. Tel Aviviin saakka vaikutukset eivät enää yltäisi, mutta koko tuolla alueella tuho olisi hyvin merkittävä. Ns likainen pommi annettaisiin Hizbollahin käyttöön joka voisi sen avulla uhata laajaa osaa koko pohjoisesta Galileasta ja Golanista. Israelin huoli on siis hyvin todellinen, aikaa pelattavaksi Iranin hyväksi ei ole enää hukattavaksi asti.

Mikäli Bagdadin neuvottelut kariutuvat, kuten on hyvin perusteltua olettaa, myös aika käy vähiin, ellei ole jo sitä ennen loppunut. Vaikka Iranin uskonnollinen johto on vakuuttanut että maa ei hanki eikä valmista itselleen ydinasetta, ei sekään vaadi kuin Ali Khamenein uuden fatwan, eli uskonnollisen julkilausuman, ase kyetään valmistamaan hyvinkin nopeasti sen jälkeen. Israelissa suurta arvostusta nauttiva, IAEA:n entinen apulaisjohtaja Olli Heinonen oli huhtikuussa Israelin sotilasviranomaisten ja poliitikkojen haastateltavana nimenomaisessa, juuri Iranin ydinohjelmaa koskevassa suljetussa seminaarissa.

Kysyjä: Onko Iranilla jo hallussaan ydinaseen valmistamiseen liittyvä teknologia?
O.H. Vastaus on myönteinen, he ovat onnistuneet valmistamaan ydinkärjen laukaisumekanismin. Samoin heillä on jo hallussaan teknologia valmistaa myös ydinase.
Kysyjä: Jos heillä on sekä ydinmateriaali että laukaisumekanismi jo nyt hallussaan, kuinka kauan kestää itse ydinaseen valmistaminen nollahetkestä valmiiseen aseeseen.
O.H: Ei sen enempää kuin 43 vuorokautta.

Paikalla olleen tarkkailijan mukaan sekä sotilaat että pääministeri muiden ministerien kanssa, olivat kutakuinkin kuin puulla päähän lyötyjä. Ei siis muutamia kuukausia, vain kuutisen viikkoa. Käytännössä se merkitsee sitä että mikäli Khamenei antoi päätöksen Istanbulin epäonnistuneen kokouksen jälkeen, niin toukokuun loppuun mennessä Iranilla olisi käytössään ydinase.

IDF on valmiina, sanoi esikuntapäällikkö Benny Gantz, heti kun hallitus antaa siitä käskyn me toimimme. Israelin kannalta on lopultakin samantekevää milloin he iskevät Iranin laitoksiin, tapahtuu se ennemmin tai myöhemmin, syyllisiä he ovat aina. Alkanut toukokuu voi siis tuoda tullessaan hyvinkin merkittäviä muutoksia koko Lähi-idän poliittisiin, sotilaallisiin, ja Iranin ohella, Israelin rajanaapureiden muuttuviin asetelmiin. Egyptin presidentinvaalit, Syyrian tilanne, Libanon ja Iran, miten kestää Jordania? Yksi on kuitenkin varma kuin auringonnousu: jokainen ase, joka on valmistettu sinua varten (Israel), on oleva tehoton. Jes.54:17 Millä tavalla tai keinolla se sitten toteutuukaan.

Ei uusia vaaleja vaan vahvempi hallituskoalitio.
(Päivitys alkaa 8.5.12 klo 1900)
Vain viikko sitten Israelissa oltiin täysin varmoja että Likud-puolueen phj ja maan pm Netanyahu ilmoittaa sunnuntaina 6.5 uusista parlamentin, eli Knessetin vaaleista. Päivämääräkin oli jo lyöty lukkoon 4.syyskuuta. Kaikkien suurekksi yllätykseksi hän ilmoittikin sopineensa suurimman parlamentti, - ja samalla oppositiopuolueen Kadiman tulosta lisäksi nykyiseen hallitukseen. Sen mahdollisti Kadiman sisäiset vaalit kuukausi sitten, jonka tuloksena entinen phj ja oppositiopolitiikassa epäonnistunut phj Tsipi Livni joutui väistymään phj:n paikalta. Hänet syrjäytti Shaul Mofaz, entinen Sharonin hallituksen puolustusministeri ja sitä ennen IDF:n esikuntapäällikkö.

Kadima ei halunnut ministerinsalkkuja, vaikka olisi ehkä saanutkin joitakin posteja, Mofaz valitsi viisaasti ja sain varapääministerin paikan, siis maan toiseksi korkeimman poliittisen jakkaran. Kyseinen siirto herätti välittömästi spekulaatioita niin maan sisäpolitiikan kuin ulkopolitiikankin suhteen, niistä ensimmäisenä tietysti kysymys Iranista ja sisäpolitiikan kohdalla sekä settlementtien tulevaisuus ja neuvottelut PNA:n kanssa. Israelissa ei ole milloinkaan sen historian aikana ollut näin vahvaa hallitusta, lähes 100 paikkaa Knessetin 120:stä takaa minkä tahansa päätöksen menevän läpi ja samalla näyttää entistä varmemmalta että hallitus istuu kautensa loppuun, siis vuoden 2013 marraskuuhun saakka. Todella jotain hyvin merkittävää täytyy tapahtua ettei Netanyahu jatkaisi virassaan niidenkin vaalien jälkeen.

Kaikki eivät tietysti olleet tyytyväisiä, muutama Kadiman kansanedustaja päätti liittyä Tsipi Livniin mikäli tämä aikoo kaikesta huolimatta vielä jatkaa politiikassa, sitä varten hän joutunee perustamaan tosin uuden puolueen. Merkillepantava seikka on myös se, että nyt maan hallituksessa istuu avainpositioissa kokeneita politiikkoja joilla kaikilla on vahva sotilastausta. Iranin kannalta kyse on siitä että hallituksesta löytyy kaikki mahdollinen tietotaito ja tuntemus iskeä maan ydinlaitoksiin, siis mikäli parin viikon kuluttua alkavat neuvottelut Bagdadissa ovat jälleen kerran vesiperä.

USA:ssa Barack Obama imee varmasti peukaloaan, Israelin vaalit syyskuussa olisivat taanneet hänelle kampanjointirauhan omaa toista presidenttikauttaan varten. Nyt hyvinkin sotaisalta vaikuttava Israelin hallitus saattaa iskeä Iraniin milloin tahansa ja USA joutuu pitäytymään sitoumuksissaan olla siinä mukana, halusi Obama sitä juuri nyt tai sitten ei. USA on kuitenkin varautunut myös tähän vaihtoehtoon ja on lähettänyt Persianlahdelle jo toisen laivueen superhävittäjiä tyyppiä F-22. Israel on puolestaan saamassa käyttöönsä aivan lähiaikoina Saksasta tilaamansa neljännen Dolphin-luokan sukellusveneen, sen mukanaolo vaikkakin varalla, mahdollistaa kolmen muun Dolphin-luokan aluksen samanaikaisen päivystyksen Omanin lahdella ja siis Iranin valtion merialueiden ja Bandar Abbasin sotilastukikohdan tuntumassa. Kun soppaan lisätään vielä Venäjän ilmoitus nostaa sotilaallista valmiuttaan Lähi- ja Keski-Idän alueilla Israel/USA iskun varalta, siis Iranin ydinlaitoksiin, onkin asetelma keikahtanut varovaisesta ison askeleen verran vaarallisemmaksi. (Päivitys loppu.)

Kolumneja ilmestyy tästä eteenpäin tiheämmin, jos joku jaksaa vilkaista kolumnistin kiertuekalenteria, niin havaitsee jokseenkin ymmärrettävän syyn miksi tällainen taidepaussi kolumnien suhteen on päässyt syntymään.

Hyvää alkanutta kevättä.
Pekka Sartola

http://www.ajanteos.com/kolumniParent.php
"Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti".
Avatar
pike464
 
Viestit: 1060
Liittynyt: Su 01 Helmi, 2009 2:54
Paikkakunta: YLÖJÄRVI

Paluu Israel-asiaa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa