Oli ristille naulittuna,Mies kipujen tuo
joka armon nyt suo, Luona ristinsä janooville.
Tahdon rakastaa ristiä vaan, ja sen voimasta voittaa mä saan.
Tahdon syleillä ristiä vaan, kunnes kruunuun sen vaihtaa mä saan!
Sillä ristillä vaan, jonka Herralta saan,
Ompi voima niin ihmeellinen Oi, rakkaus suur'
Veren armosta juur' nyt jo vuotavi sydämehen!
Tahdon rakastaa ristiä vaan, ja sen voimasta voittaa mä saan.
Tahdon syleillä ristiä vaan, kunnes kruunuun sen vaihtaa mä saan!
Tämän armonsa oi, Jonka Herramme soi,
Myöskin sulle Hän tarjoilevi, Kuule kutsuaan: Käy,
Ristin luo ennättäy, Veren voima sun pelstavi!.
Tahdon rakastaa ristiä vaan, ja sen voimasta voitaa mä saan.
Tahdon syleillä ristiä vaan, kunnes kruunuun sen vaihtaa mä saan!
Iloiten ristin tien, kuljen kanssaan ja vien,
Muille sanoman voitostansa.Vaikka pilkattuna ,
olen maailmassa, Minut johtaa Hän kunniaansa.
Tahdon rakastaa ristiä vaan, ja sen voimasta voittaa mä saan.
Tahdon syleillä ristiä vaan, kunnes kruunuun sen vaihtaa mä saan!
(alkuperäiset sanat)
