Kirjoittaja pike464 » Ma 13 Syys, 2010 8:52
Ristiltä kerran pyhä huuto kuuului:"Oi, Isä anna heille anteeksi".
Jumalan Poika tuskissansa nääntyi Ruumiissaan kantain synnit, sairaudet.
Oi, mitä maksoi uhrikuolemansa,Oi, mitä maksoi polku verinen.
Hän kävi yksin Getsemanen yössä, Toi pelastuksen haavat Jeesuksen.
Mutt' moni ristin ohi kulki kerran, kieltäen haavoitetun Jeesuksen.
Ei tiedä kansa hyljätessään Herran, et' armo väistyy kerran taakse tuomion
Tuoll' itkee miehet, naiset, lapset, kaikki, on tuskaa, sairautta, kuolemaa.
Ja luomakunta raskaasti nyt huokaa, kun täyttyy synnin maljat äärilleen.
Oi, Suomen nuoret Jeesus itki kerran, katsoen kansaa Jerusalemin,
Nauratko nähdessäsi ristin Herran,Työnnätkö luotas onnen ainaisen.
Ei huvin teillä taivaan ovi aukee, ei tanssin nautinnon, ei loistonkaan.
Unelmas kaikki tyhjiin kerran raukee, ei auta silloin armon huutoskaan.
Viel' kutsuu Jeesus, Kuuletko tuon äänen On sydän rakkautta tulvillaan.
Oi Suomen kansa, ethän käytä väärin,Etsikkoaikaas ohikiitävää.
Nyt sielu, nöyrry eessä taivaan Herran, kun elos kulkee kohti kuolemaa.
Ei armo syntiä voi peittää kerra, kun Herran luona kaikki riisutaan.
Siunauksen terveisin:pike
"Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti".