Vuorilla aamun kajo hiljaa säteitä luo.
Morsiuskansa, kruunausjuhlasi koittaa,
sydämes kaipuu hengen pilviä tuo.
Rakkauden kaste kuin Hermonin huippujen lumi.
Hohtaa loistetta Jumalan kirkkauden.
Saaronin liljojen, tuoksuissa väistyvi uni,
Pilvet on liikkeellä sadetta enteillen.
Kuuntele Siion, vaikkakin koillistuulet,
Syöksyvät ylitse Hengen kukkamaan.
Liljojen keskellä morsiusikävän kuulet,
soittavan hiljaa kaipuun kanneltaan.
Syttyös henkeni tulesta Jumalan lieden,
Armon kukkien valkean kauneuden näät.
Uudista uudeksi, entisen virrassa vieden
oi, kesä saapuu, ja silloin on ylhäällä häät.
Hiljenny Siion, kuuntele airueet soittaa,
kohta jo päättyy öinen itkujen tie.
Jumalan kansa, veren voimassa voittaa,
Helkähdä harppuni, Jeesus perille vie
vaikka viel' tänään, murhetta murheitten mailla,
kirkkaaksi muuttuu se, tuhkaksi hiiltyessään.
Aamulla kerran, kilvoitusvaljaita vailla,
Saavun juhlaan, Jumalaa ylistämään.
san: Hilja Aaltonen
..............................................
ja Dimistä 
