HÄN ON PYYHKIVÄ KAIKKI KYYNELEET
Simojoki, Pekka (säv, sov, san /Raamattu: Johanneksen ilmestys 21: 4 mukaan).
(Pekka Simojoki & Jakaranda)
1. Kaltereiden takaa kasvot ihmisen nään
Itku tyrmän onkaloista kaikuu pimeään
ja rauhattomaan uneensa hän nukkuu.
2. Kuka huomispäivän jälleen takaisin tois
ihmisarvo myydään tänään halvalla pois
ja avunhuudot kyynelkaasuun hukkuu.
3. Lasittunein silmin äiti etsii lapsiaan
häneltä on sota kaiken vienyt mukanaan
ja miehensä hän kaatuneen kuuli
4. Kädet joiden Luoja kerran käski rakastaa
levittävät vihaa aiheuttavat kuolemaa
ja raunioissa vaikeroi tuuli.
Kerto: JA HÄN ON PYYHKIVÄ KAIKKI KYYNELEET HEIDÄN SILMISTÄÄN
EIKÄ KUOLEMAA OLE ENÄÄ OLEVA EIKÄ ITKUA EIKÄ PARKUA
EIKÄ KIPUA OLE ENÄÄ OLEVA SILLÄ KAIKKI ENTINEN ON MENNYT
5. Pieni lapsi seisoo tyhjä kuppi kädessään
siinä kaikki eväät jotka hän sai elämään
ja aurinko laskeutuu hiljaa.
6. Ehkä ensi vuonna jälleen sateita on
ehkä ensi vuonna ruoho peittää aavikon
ehkä ensi vuonna saamme viljaa.