Hajonnut silta

Hengelliset laulut, runot ja musiikki ovat suuri siunauksen lähde!

Hajonnut silta

ViestiKirjoittaja maria-ritva » La 24 Syys, 2011 13:07

Hajonnut silta

Jeesus, Herrani,
Rakas Herrani,
minun siltani on hajonnut,
pirstaleiksi mennyt.

En pysty kävelemään,
en virtaa ylittämään,
en pääse eteenpäin,
tässä vain itken ja tähän jäin.

Tiedän, että olen käyttänyt
vääriä aineksia siltaani.
Itse olen koonnut ja sen tilkinnyt,
Sinun Armoasi en ole kysynyt.

Olen yrittänyt astua
yli synkän virran
pitkin omaa siltaa
mutta se hajosikin kokonaan.

Yhtäkkiä hajosi siltani täysin.
pitää kiinni kaikesta mahdollisesta yritin,
käteeni osuvasta,
synnin oksasta.

Mutta Sinä, Herra,
minut silti syliisi sieppasit,
ennenkuin putosin
virran mustiin syövereihin.

Sinä silti minut sieppasit,
vaikka kiinni olisin pitää halunnut
kaikesta muusta kuin Sinusta.
Kiitos Jeesus, ettet antanut minun hukkua!
Maria-Ritva
maria-ritva
 
Viestit: 9
Liittynyt: To 08 Syys, 2011 0:36
Paikkakunta: oulu

Opettavainen runo!

ViestiKirjoittaja TurunWeijo » La 24 Syys, 2011 16:33

Vanha sortuu (kuin Turun Myllysilta). Uusi ja parempi rakennetaan tilalle.
Runossa on kuin Myllysillan tarina.
Vanha silta (elämä) viedään meren syvyyteen, kuten vietiin proomuilla Myllysillan jäänteet kauas ulapalle meren pohjaan.
Weijo Lindroos
Jeesuksessa Kristuksessa.
E-mail: weijo.lindroos@pp.inet.fi
+
http://www.Jeesus-on-Herra.com
Avatar
TurunWeijo
Site Admin
 
Viestit: 2118
Liittynyt: La 31 Tammi, 2009 18:14
Paikkakunta: Turku

Tarkennusta

ViestiKirjoittaja TurunWeijo » Ma 26 Syys, 2011 18:53


Maria-Ritvan runossa siis kaikki omatekoinen romahti kuin Turun Myllysilta, jonka paikalla nyt on mitä hienoin ja kestävin uusi silta. Uuden rakentaminen edellytti vanhan
purkamista. Ei olisi tullut hyvää, jos siihen olisi jätetty osia vanhasta.
Matt. 9:16-17. Tämä rinnastus tuli runosta mieleeni.

On ajattelemaan pistävä runo. Omat aivoni raksuttavat sitä
lukiessa vauhdikkaasti.
"Kaikki ahdistukset ovat lopulta muuttuneet runoiksi!" on joku todennut. Tässä se taas tuli todistetuksi.

Tuo Myllysillan vertaus (Hajonnut silta) on kuvaava ihmiselämän haaksirikosta, johon jokainen on enemmän tai vähemmän ajautunut, kun on rakentanut "puusta, heinistä ja oljista". 1 Kor. 3:11-16.
Mutta ... omatekoiset rakennelmat saavatkin hajota. Se on hengellisessä mielessä ehdoton välttämättömyys.

Turun Myllysilta on nyt valmis. Vanha on purettu ja kuljetettu proomuilla ulapalle ja siellä upotettu meren syvyyteen. Mikä kuvaus!
Miika 7:18-19.

Googleta hakusanalla Myllysilta, niin ymmärrät rinnastuksen runon sanomaan.

Siunausta!
Weijo Lindroos
Jeesuksessa Kristuksessa.
E-mail: weijo.lindroos@pp.inet.fi
+
http://www.Jeesus-on-Herra.com
Avatar
TurunWeijo
Site Admin
 
Viestit: 2118
Liittynyt: La 31 Tammi, 2009 18:14
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Rallatirallaa » Su 01 Tammi, 2012 20:53

Tää oli tosi kaunis, pidin todella paljon. Kuvastaa juuri omaa elämääni silloin millaista se oli ennen uskoontuloani ja hyvin monen muunkin elämää, joka vielä elää maailmassa.

Tarkoitan sitä, että ihmiset hakevat lohtua täysin vääränlaisista asioista, sellaisista, jotka ovat kaukana Jumalasta, vaikka se ei heitä auta eikä kanna eteenpäin ja silti, kun heidän oma maailmansa sortuu, he yhä yrittävät pitää niistä asioista kiinni kynsin ja hampain, mutta ainoastaan Jeesus on se, joka voi nostaa ylös, kun ollaan putoamassa eikä päästä enää omin voimin ylös. Jes, halleluja aamen! God is so good!

Ole siunattu!
Rallatirallaa
 


Paluu Lauluja, runoja, musiikkia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron