Kirjoittaja Uusiluomus » To 08 Maalis, 2012 10:54
Oi Jumala, nyt iloitsen:
Sinulta Puvun sain.
Mä kelpaan siinä taivaaseen;
se Lahja autuain.
En taida kyllin katsella
ja siitä iloita!
jos milloin siihen katsahdan,
se ain on uutena.
Ei siinä löydy ryppyä,
ei mitään saastaista.
Mä vaikka olen musta vain,
oon siinä puhtaana.
Se kylliksi on autuuteen.
En muusta huolikkaan.
Se Vanhurskaus On Jeesuksen,
ostettu kuolollaan.
Ah, kuinka kerran seisoisin
edessä Herrani,
jos tämä Armo autuain
ei oisi omani?
Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli... Fil.2:5