Kirja-arvostelu Setä Stiller. Valpon ja Gestapon välissä

Kaikkea Taivaan ja maan väliltä! Foorumin jäsenten kirjoituksia.

Kirja-arvostelu Setä Stiller. Valpon ja Gestapon välissä

ViestiKirjoittaja Dimi Sefanja » Su 09 Elo, 2009 1:52

Kirja-arvostelu:

Setä Stiller. Valpon ja Gestapon välissä


Setä Stiller. Valpon ja Gestapon välissä

Rony Smolar, 382 s, Tammi 2003

Eero Kavaston kirja-arvostelu

Setä Stiller, todellinen mensh

Toimittaja Rony Smolar on tehnyt suuren palveluksen saatettuaan kirjaksi Suomen juutalaisyhteisön hyvin tunteman hyväntekijän, jonka arvioidaan pelastaneen noin 150 juutalaista toisen maailmansodan aikana saksalaisten keskitysleireiltä. Tämän kirjan välityksellä saa suomalainen valtaväestö muutenkin mielenkiintoisen välähdyksen juutalaisyhteisön elämästä.


Taustaa

Helsinkiläinen Abraham Stiller (1885-1972) joutui kaksivuotiaana orvoksi ja hänet sijoitettiin veljensä Moshen kanssa eri kasvatuskoteihin. Valko-Venäjällä syntynyt isä Hirsch Stiller oli toiminut Suomessa Venäjän armeijan sotilasmuusikkona, mutta molempien vanhempien kuolema hajoitti kuusilapsisen perheen eri puolille, muun muassa Mauritz-veljen aina Hollywoodiin saakka, jossa hänestä tuli kuuluisa ohjaaja.

Muistot vaatimattomasta lapsuudesta kannustivat Abrahamia tekemään hyvää, antamaan muille enemmän kuin mitä oli itse saanut. 1920-luvulle tultaessa hänestä oli tullut varakas liikemies, Mannerheimintiellä lähellä Erottajaa sijainneen Oy Stiller Ab-vaatetusliikkeen toimitusjohtaja. Hän oli naimisissa tomeran Vera-puolison kanssa, joka käytännössä hoiti koko liikeyritystä Abrahamin keskittyessä mitä erilaisimpien ihmisten auttamiseen. Sanottiinkin, että Vera toi perheeseen leivän ja Abraham taas lämmön. Perheeseen syntyi viisi poikaa, joiden kohtalo murehdutti myöhemmin jatkuvasti isää.

Ihmisoikeustaistelija

Olemme tottuneet käsittelemään otsikon sanaa jonkinlaisena nykyaikaan kuuluvana terminä, mutta kirjaa lukiessa välittyy kuva sitkeästä ja periksiantamattomasta kosmopoliitista, jonka humaanius jo 30-40-luvulla ylti ei vain omaan juutalaisperäiseen väestöryhmään, vaan muun muassa jopa venäläisiin muslimisotavankeihin. Heille Stiller toimitti venkileireille Koraaneja muiden tarvikkeiden lisäksi. Abraham Stiller saattoi käyttää laajaa tuttavaverkostoaan hyödyksi. Mannerheim, Tanner, Fagerholm ja monet muut tuon ajan poliittiset ja yhteiskunnalliset vaikuttajat kuuluivat hänen yhteistyötahoihinsa, muun muassa vaikutusvaltaisista lehtimiespiireistä.

Kirjaa lukiessa tuntuu aivan kuin kysymyksessä olisi jokin toinen Suomi kuin mihin olemme nykyisin tottuneet, niin räikeästi ihmisoikeuksia rikottiin pakolaisten kohdalla. Mahtava natsi-Saksa painosti omine pyrkimyksineen ja on vain ihailtava Stillerin ja eräiden suomalaisten poliitikkojen suoraselkäistä taistelua maamme tahrattoman julkisivun säilyttämiseksi vapaan maailman edessä.

A mensh

Tämä jiddishin-kielinen sana merkitsee ihmistä, tässä tapauksessa miestä, joka oli valmis taistelemaan ihanteidensa puolesta. Juutalainen sananlasku sanookin, kuka pelastaa yhden ihmisen, pelastaa koko maailman. Abraham Stillerin lasketaan pelastaneen noin 150 juutalaispakolaista. Hän oli hurskas juutalaista uskoa noudattava mies, joka piti huolellisesti kiinni sapattisäänöistä, mutta oli valmis ihmishenkien pelastamiseksi poikkeamaan sapatin vaatimasta rauhasta. Kaksi kertaa hän poikkesi tavoistaan ponnistellessaan vaaraan joutuneiden juutalaisveljien auttamiseksi.

Toisaalta hän oli elämää ymmärtävä mies, joka saattoi kuluttaa tuntikausia keskusteluihin ihmisten kanssa tai pelata korttia Gumblerin vaatetusliikkeen takahuoneessa sikarinsavussa. Vera rakasti suurten sukujuhlien järjestämistä, huolehti varattomista sukulaisista palkkaamalla heitä liikkeeseen ja antamalla rahalahjoituksia. Hajamielistä Abrahamia piti taas muistuttaa, että tärkeisiin tapaamisiin lähdettäisiin puhtaalla ja silitetyllä paidalla ja ettei kravatista voisi lukea viikon ruokalistaa.

Abrahamin laaja kirjeenvaihto takasi sen, että hän tiesi hyvin viimeisimmät käänteet maailmanpolitiikassa. BBC:n radiouutiset pauhasivat niin kovalla, että usein Vera tuskastui jatkuvaan meteliin. Abraham Stiller oli pienen noin 2000-henkisen juutalaisyhteisön setä-Stiller, jolta pyydettiin neuvoja kaikenlaisiin asioihin ja hänen tietämyksensä uskon asioissa oli usein verrattavissa rabbiin.
Ilmapiiri kiristyy

Keski-Euroopan kiristynyt antisemitismi Saksassa oli ehdottomuudessaan aivan omaa luokkaansa. Jopa propagandaministeri Joseph Goebbelsin juutalainen appi kuoli Buchenwaldin keskitysleirissä, kun vaikutusvaltainen sukulainen ei suostunut häntä auttamaan. Painostus synnytti pakolaisaallon, jolloin juutalaisia tuli myös Suomeen ja heistä alkoi tulla täällä jonkinlainen sisäpoliittinen ongelma. Pelättiin juutalaisten käsityöläisten syövän muuan muassa suomalaisten työpaikkoja, mikäli heitä alkaisi tulla maahamme suuria määriä. Pienet juutalaisyhteisöt sekä muutamat ei-juutalaiset avustusjärjestöt joutuivat myös menemään heistä taloudellisessa mielessä vastuuseen, mikä ei aina ollut helppoa ja joka aiheutti ristiriitoja.

Lehdistö muistutti kuitenkin poliittisia päättäjiä jatkuvasti Suomen velvoitteista ihmisoikeuskysymyksissä. Muun muassa Helsingin Sanomien omistaja ja päätoimittaja Eljas Erkko piti asiaa esillä, olihan hänen Violet-vaimonsakin muuten syntyjään englanninjuutalainen. Myös Suomen Sosiaalidemokraatti otti kantaa pakolaisten inhimillisen kohtelun puolesta.

Juutalaiset leireillä

Erääksi ratkaisuksi hallitus määräsi maahan tulleita pakolaisia leireille, esimerkiksi Hauholle ja Lammille. Olosuhteet eivät olleet kehuttavia ja Abraham Stiller lähetti useita kirjeitä, ruokalähetyksiä, vihanneksia, tupakkaa, vaatteita ja rahaa leireille.
Kuvaavaa oli I. Mittelmanin kiitoskirje vuodelta 1942: Herra Stiller, olette ainoa toivomme. Teette kunnioitusta herättävää työtä ja olette meille kuin Mooses, joka johdattaisi meidät vankeudesta vapauteen. Stilleriä kutsuttiin kirjeissä Herra Auttajaksi, armolliseksi veljeksi, toveriksi, ylipapiksi, Jumalan lähetiksi ja tietysti setä Stilleriksi.

Erityisen hankala vastustaja oli Valtiollisen poliisin päällikkö Arno Anthoni, joka ei salannut juutalaisvastaisia mielipiteitään. Juuri hän muutamien lähimpien virkamiestensä avulla vaikutti kahdeksan juutalaispakolaisen kuuluisaksi tulleeseen kartottamiseen marraskuussa 1942. Yksi pieni postikortti, Nio män i dag till Bangatan, hoppas ni kan träffa oss, sai liikkeelle valtavan taistelun pakolaisten pelastamiseksi. Tästä ja muista juutalaisten kokemista kohtaloista on kirjassa järkyttäviä todistuksia.

Aiheellinen kysymys onkin, mitä sitten olisi tapahtunut, jos natsi-Saksa oli voittanut sodan. Olihan Adolf Eichmannilla ja Heinrich Himmlerillä suunnitelmat ja listat jo valmiina Suomen juutalaiskysymyksen kaikinpuoliseksi hoitamiseksi.
Virossakin olivat Gestapon upseerit todenneet Suomen vähälukuisista juutalaisista: Kaksituhatta, niinkö vähän? Elävätkö he vielä? No, eivät ainakaan kauan!
Marsalkka Mannerheimia juutalaisten kohtalo vaivasi niin paljon, että hän otti yhteyttä arkkipiispa Erkki Kailaan, joka neuvoi: Ei saa koskea Jumalan silmäterään!

Oma mielenkiintoinen sivujuonne on Suomen armeijassa palvelleet juutalaissotilaat.

Suomessahan juutalaiset taistelivat saksalaisten rinnalla. Juutalaisia oli muun muassa muutama kapteeni ja majuri. Miltähän saksalaisesta natsista on tuntunut ottaa vastaan mahdollisia käskyjä juutalaiselta, kun samaan aikaan emämaassa heitä tuhottiin keskitysleireillä? Suomalaisesta rintamasynagogasta kirjoitettiin kansainvälisessä lehdistössä vielä vuosikausia myöhemmin kummallisena harvinaisuutena.
Miksi tällainen kirja?

Kansainvälisessä lehdistössä (mm. Int.Herald Tribune 19.6.2003) esitetään jo arvioita sen suhteen, että juutalaisten kohtaloista ja keskitysleirikokemuksista alkaisi olla liikaa kirjallisia dokumentteja ja että kyllästyminen olisi näin lähellä.
Aihepiiri on kuitenkin ääretön, vielä on paljon käsittelemättömiä seikkoja, jotka on syytä saattaa julkaistuiksi joko kirjallisena versiona tai filminä.

Tästä on osoituksena Roman Polanskin Pianisti-elokuva, joka voitti juuri ulkomaisen Oscar-palkinon kuluneesta aiheestaan huolimatta. Schindlerin listan ohella tämä filmi kuuluu jokaisen aikaansa seuraavan ihmisen katsottavien joukkoon.

Joidenkin mielestä Rony Smolar on kirjoittanut tietyssä mielessä huolimattomasti niinkin tärkeän henkilön vaiheista kuin mitä Abraham Stiller oli. Itse koin kirjan kuitenkin paljon antavaksi ja monta uutta detaljia kertovaksi ei vain setä-Stilleristä vaan koko pienestä Suomen juutalaisyhteisöstä. Elämäkerta on kiinnostava. Setä Stiller antaa meille kaikille esimerkin siitä, kuinka voimakastahtoinen ihminen voi muuttaa maailmaa. Ja myös tekee sen.


Uutisia Israelista info@shalom.fi
Jumala On Rakkaus!

Oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus
niinkuin ehtymätön puro! Aam. 5:24

http://www.Jeesus-on-Herra.com/
Avatar
Dimi Sefanja
 
Viestit: 1348
Liittynyt: La 31 Tammi, 2009 21:18
Paikkakunta: TUSBY

Paluu YLEISTÄ Ristin Valossa!

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa

cron