Hän katsoi ainiaan, vain yksin Jumalaan, ei maailmaan ja loistoon sen.
Hän luotti Herraan vaan ja seuras johtoaan, ja voitti lupausten maan.
Näin Aabram uskoen, sai palkan ihmeisen kun luotti yksin Jumalaan.
Kun Loot jäi Sodomaan, hän ryhtyi kokoomaan, sen tavaraa ja rikastui.
Mutt' päivä tuomion, toi hälle turmion, hän tulen kautta pelastui.
Kaikk' paloi tavarat, ja hänen vaimonsa, jäi tielle suolapatsaana
Loot pääsi hengissä, mutt'aivan köyhänä, kun uskossansa häilyi vaan.
On autuas se vaan, ken luottaa kokonaan ain'hädässänsä Jumalaan.
Ei ilman uskoa, voi olla lepoa, mutt' uskova hän nähdä saa.
Kas Sanherip jo saa pois viedä joukkonsa, kun Herraan luotti Jesaja.
Ei lihaan turvaten, ei asein taistellen, vaan uskomalla Jumalaan..
Vaikk' ystäviinikin, mä täällä pettyisin,Mä uskon yksin Jumalaan.
Kun Jeesus ystäväin, on kanssain päivittäin, ei pelkoon syytä ollenkaan.
Kas Eenok kulkea, sai vuosisatoja, vain seuranansa Jumala.
Mutt' kerran Eenokin pois menneen nähtihin. Hän ystävän luo temmattiin.
