Todistukseni...
tekijä: Jukka-Pekka Pirhonen päivä: 9. helmikuuta 2010 kello 0:19
ENTISEN FARISEUKSEN TODISTUS. FARISEUS=ULKOKULTAINEN. TOIVOTTAVASTI JAKSAT LUKEA...
Jo lapsuudesta lähtien kävin Jumalan Sanan kuulossa säännöllisesti. Luin äitini kanssa iltarukouksen. Uskoin Jumalaan ja Jeesukseen. Uskoin Raamatunkin olevan totta. Elin kunnollista elämää. Olin "yhteiskunnallisesti vanhurskas" ja kastettu sekä kristillisiä asioita harrastava ihminen. Kävin rippikoulun. Menin kristilliseen avioliittooon. "Kristilliset hautajaiset" vaan uupuivat kehuineen "hyvästä" ihmisestä.
Miten tälläinen mies voi olla ulkona kuin lumiukko kristinuskosta? Pilkkasinpa jopa uskovaisia..."Ottavat uskon asiat tosissaan....hihhuleita...." Jotain heillä oli kuitenkin, mitä minulla ei ollut...
Ajattelin Taivaspaikan olevan varma. Tottahan tälläinen "hyvä ihminen" pääsee heittämällä Taivaaseen. Katselin laitapuolen kulkijoita ylhäältä päin. Olin ylpeä, viisas ja itseäni täynnä kaikessa omavanhurskaudessani. Sanalla sanoen harjoitin kaikessa uskonnollisuudessani kristinuskontoa, enkä ollut tullut uskoon. Tämä on paholaisesta ja tähän hän haluaa meidät tuudittaa kehdosta hautaan.
Aloin lukemaan Raamattua. Luin Jeesuksen Vuorisaarnan, joka onkin jo paljon 'ankarampi' kuin kymmenen käskyä. "Sydämestä lähtevät kaikki pahat ajatukset ja teot". Jumala katsookin ihmisen sydämeen - ei ulkokuoreen. Helppo on hurskasta näytellä ja sanoa pitävänsä käskyt. Mutta rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi - heitäkin, 'jotka ovat vihamiehiäsi'. Tarvitsemme Jumalan suurta Armoa, että Kristus saisi muotoa meissä. Me uskovat olemme samalla kertaa syntisiä ja vanhurskaita.
Ymmärrettyäni sen, että lain täyttäminen hengellisesti on minulle mahdotonta. Ahdistuin ja laki ajoi minut Jumalalta Armoa anelemaan. Luin Raamattua ja Pyhä Henki avasi minulle Roomalaiskirjeen 4:5:" Joka ei töitä tee, vaan uskoo Häneen, joka vanhurskautta jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi". Valtava taakka putosi harteiltani ja sain puhtaan omatunnon ja Jumalan hyväksynnän lapsekseen, Hänen vanhurskautensa, uudestisynnyttyäni Pyhästä Hengestä. Jeesus täytti Jumalan lain puolestani viimeistä piirtoa myöten. Hän, Jeesus, Herrani on vanhurskauteni! Tämä on kristinUSKOA, ei kristinUSKONTOA!
Room.
4:5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
4:6 niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:
4:7 "Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!
4:8 Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"
Joh.
14:6 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
Amen!
Pirkko siirsi/lainasi Facebookista;)