Kirkastuvalla tiellä.
Varjot väistyy, hämy hälvenee
läpi usvan valo säteilee,
halki korven kolkon, pimeän,
johti askeleita nääntyvän,
itse Herra kaikkein mahtavin,
nosti jälleen jos lankesin.
Käsi heikko Hänen kädessään,
matkan määrän hengessä mä nään,
voima uusi jumallallinen
valtaa ahdistetun sydämen,
usvat haihtuu, polku kirkastuu
matkan vaivat kaikki unohoittuu.
U.M.